Oppositio höykytti hallitusta aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta –"Te lupasitte uuden koulutuspolun, tulikin kinttupolku umpimetsään"
Hallitus sai eduskunnan kyselytunnilla kimppuunsa aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta tuohtuneen opposition.
Oppositiosta syytettiin hallitusta siitä, että se on vienyt suomalaisilta työntekijöiltä mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja opiskella aikuisiällä ilman toimeentulon romahtamista.
Keskustelun avannut SDP:n Niina Malm nosti esille sen, miten hallitus on perustellut leikkauksia sillä, että tarkoituksena ei ole kouluttaa esimerkiksi kokkeja lähihoitajiksi, vaan vahvistaa osaamista ja etenemistä työuralla.
– Miten paperimies voisi kouluttautua esimerkiksi asentajaksi tai hitsaajaksi, kun osaajista on tällä hetkellä pulaa?
Malm kyseli, eikö hallituksen politiikka estä juuri sitä osaamisen kehittämistä ja alanvaihtoa, jota työmarkkinoilla niin kipeästi tarvitaan.
– Ministeri Marttinen, te lupasitte uuden koulutuspolun, tulikin kinttupolku umpimetsään. Tuliko vahingossa leikattua kaikki, mitä eteen tuli? Miksei korvaavaa mallia ole vieläkään saatu?
Marttinen vastasi kritiikkiin toteamalla, että olemassa olevat menettelyt ja työvoimakoulutus mahdollistavat työttömäksi jääneen kouluttamisen toiseen ammattiin. Uusia pilottihankkeitakin on.
Marttinen perusteli tuen lakkauttamista myös sillä, että sen kautta opiskeli vuosittain yhtä paljon lähihoitajia kuin koulutusalalta oli poistumassa, eikä malli siksi ratkaissut kokonaisvajetta.
Malmia ei vastaus vakuuttanut.
– Te juuri sanoitte, että mitään mallia ei ole olemassa. Ensin pitää olla työtön, ennen kuin voi kouluttautua eteenpäin.
Keskustan Hanna Räsänen muistutti, että aikuiskoulutustuella on erityisen suuri merkitys alueilla ja aloilla, missä on myös suuri työttömyys.
– Kotikaupunkini Outokumpu on ollut pitkään surullisessa tilastossa kärkipäässä, ja heinäkuussa kotikaupunkini työttömyys oli 20,6, eli joka viides outokumpulainen työikäinen oli silloin työttömänä.
Räsänen huomautti, että keskusta on vaatinut täsmätoimia Itä-Suomeen, ja vaalikautta on kulunut jo kolme vuotta.
– Ja minkä takia esimerkiksi tämän erityistalousalueen kanssa vetkuteltiin niin kauan, että se taitaa siirtyä nyt seuraavalle vaalikaudelle?
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myönsi Pohjois-Karjalan tilanteen vaikeaksi, kun itäraja on kiinni.
– Nyt on kuitenkin hyvä asia se, että kun katsoo sitä yritysbarometria, niin sehän on, ehkä nyt sitten Pohjois-Karjalaan lukuun ottamatta, erinomaisen hyvä. Nyt yrityksissä, pk-yrityksissä, ympäri Suomen uskotaan, tehdään, investoidaan.
Orpon mukaan Itä-Suomi-työryhmä teki työnsä ja keinoja, joita siellä on nostettu, on tehty.
– Maakuntalennot, yhteydet on turvattu, rautatie- ja liikenneverkkoon on panostettu, yliopistot ovat saaneet aloituspaikkoja ja tohtorikoulutusohjelmaa. Nyt sitä neljänsadan sähköverkkoa vedetään sinne itäiseen Suomeen, mikä mahdollistaa investointien syntymisen. Todella paljon tehdään, ja erityistalousalue-esitys on valmistelussa, jotta siitä pystyttäisiin tekemään myös päätöksiä. Paljon tapahtuu, pääministeri vakuutti.