Moldovan EU-kansanäänestyksen jakaantunut lopputulos saattaa jopa vaarantaa maan EU-tien, arvioi tutkija

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Ryhor Nizhnikaun mukaan Moldovan EU-kansanäänestyksen tulos kuvaa hyvin sitä, kuinka jakaantunut maa on.

Moldovassa äänestettiin sunnuntaina presidentinvaalien lisäksi siitä, kirjataanko tavoite EU-jäsenyydestä maan perustuslakiin. Kun lähes kaikki äänet oli laskettu, EU-jäsenyyttä kannattava puoli oli voittamassa kansanäänestyksen noin 50,5 prosentilla.

Nizhnikau katsoo, että näin tiukassa tilanteessa voittajalla ei oikeastaan ole edes väliä, sillä kyseessä on joka tapauksessa symbolinen häviö EU-mielisille.

– Voitto tällaisella marginaalilla tuskin oikeuttaa sellaista ajatusta, että tämä kansanäänestys antaisi lopullisen tuen Moldovan EU-tielle.

Tutkijan mukaan EU-mielinen istuva presidentti Maia Sandu toivoi EU-äänestyksen mobilisoivan hänelle ääniä presidentinvaaleissa, mutta toisin kävi.

– Sandun ja hänen hallintonsa epäsuosio itse asiassa vähensi kyllä-ääniä kansanäänestyksessä, Nizhnikau arvioi.

Nizhnikaun mukaan äänestys oli tarpeeton poliittinen temppu. Lopputuloksen valossa hän pitää sitä Sandun ja EU-mielisten kannalta virheenä, joka voi kostautua Sandun edustamalle PAS-puolueelle ensi kevään parlamenttivaaleissa.

– Nykyinen, EU-mielinen hallitus voi menettää valta-asemansa, ja keväällä edessä voi olla Moldovan eurooppalaisen unelman loppu, Nizhnikau sanoo.

Moldovan EU-jäsenyysneuvottelut alkoivat viime kesänä.

EU-tavoitteen kirjaaminen lakiin vaikeuttaa Nizhnikaun mukaan maan geopoliittisen suunnan muuttamista tulevaisuudessa, mutta se ei tee siitä mahdotonta.

Varsinaiseen EU-prosessiin äänestys ei tutkijan mukaan vaikuta.

Nizhnikau huomauttaa, että Georgiassa sama periaate on jo perustuslaissa. Siitä huolimatta Georgian EU-jäsenyysprosessi on käytännössä pysähtynyt.

Sandu on useiden muiden moldovalaistahojen tapaan syyttänyt Venäjää yrityksistä vaikuttaa Moldovan vaaleihin. Moldovan viranomaiset epäilevät, että jopa neljäsosaan äänestäjistä oli pyritty vaikuttamaan venäläisellä rahalla.

Nizhnikau pitää tietoja Venäjän ostamista äänistä luotettavina. Hän uskoo silti, että Venäjän vaikuttamista ratkaisevampi tekijä kansanäänestyksessä on ollut moldovalaisten aito tyytymättömyys. Moni ajattelee, että nykyhallinto ei ole lunastanut lupauksiaan.

– Tämä hallitus nousi valtaan iskulauseilla korruption torjumisesta, vahvojen valtion instituutioiden rakentamisesta ja köyhyyden vastustamisesta, mutta tuloksia ei ole saavutettu. Uudistukset sakkaavat ja talous on huonossa jamassa, Nizhnikau sanoo.

Hän katsoo myös, että istuva presidentti on saanut merkittävää tukea EU:lta.

– Venäjä pelasi likaisesti, mutta myös EU oli vahvasti mukana.

Myös presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulos kertoo Nizhnikaun mukaan Sandun epäsuosiosta. Sandu oli noin 42 prosentin ääniosuudella suosituin ehdokas, mutta ero toiseksi tulleeseen oli ennakoitua pienempi.

Toisella kierroksella 3. lokakuuta Sandua vastassa on Venäjä-mielisen sosialistipuolueen tukema Alexandr Stoianoglo. Nizhnikau ennakoi kisasta tiukkaa, mutta pitää Sandun voittoa todennäköisempänä.

– Se riippuu siitä, pystyykö hän muuttamaan narratiiviaan ja puhumaan enemmän Moldovasta ja Moldovan haasteista Venäjän sijaan, tutkija arvioi.

Moldovan tulevaisuuden kannalta paljon tärkeämmät ovat Nizhnikaun mukaan kuitenkin tulevat parlamenttivaalit.