Ministeri Ranne raidehankkeita visioineen ryhmän toiveista: "Pitää miettiä, millä massilla niitä tehdään"

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) torppaa tulevaisuuden raidehankkeita visioineen ryhmän toiveet pääosin epärealistisina.

– Kyllähän tässä on pakko katsoa taloutta. Kun puhutaan kymmenien vuosien suunnitelmista, pitää miettiä, millä massilla niitä tehdään, hän sanoo STT:lle.

Massi-sanalla viitataan rahaan.

Päärataryhmän suuren luokan tavoitteet julkaistiin Päärata 2060 -strategiassa keskiviikkona.

Ranteen mukaan olemassa olevat raideyhteydet ja rinnakkaisraiteen rakentaminen eurooppalaisessa raideleveydessä pohjoiseen ovat lähivuosien tärkeimmät hankkeet.

Hän toivookin, että hallitus voisi pian päättää lisärahoituksesta niin sanotun Rail Nordica -hankkeen rahoitukseen.

Hankkeen tarkoituksena on suunnitella eurooppalaisen raideleveyden ulottamista Suomeen. Ensimmäisessä vaiheessa on suunniteltu yhteyttä Haaparanta–Tornio-rajanylityspaikalta Kemiin. Ranteen mukaan jatkoyhteys pitäisi myös jo suunnitella.

– Suunnittelun käynnistäminen Rovaniemelle ja Ouluun saakka pitäisi tehdä hyvin nopeasti, jotta meillä olisi mahdollisuutta hakea EU:lta rahoitusta, Ranne sanoo.

Ranteen mukaan hallituksen ensi viikon kehysriihi on mahdollinen kohta, jolloin suunnittelun lisärahoituksesta voitaisiin päättää.

Vaatimus selvittää ja edistää Euroopassa yleisesti käytössä olevaan raideleveyteen siirtymistä tulee asetuksesta. Liikenne- ja viestintäministeriö on sanonut aiemmin, että Suomi voisi todennäköisesti saada muutokseen EU-rahoitusta.

– Se on se, mihin rahoja halutaan, ei niin, että kaiken maailman tunneleihin ja yhtiöhankkeisiin haetaan rahoitusta, Ranne sanoo.

Kokonaisuuden kustannukset ovat 1,5 miljardia eli Ranteen mukaan aivan eri luokkaa kuin kymmeniä miljardeja tai jopa satoja miljardeja maksavat sillat ja tunnelit, joita Päärataryhmä ehdotti.

Päärataryhmä esitti muun muassa, että koko pääradalle rakennettaisiin kaksi raidetta ja Helsingin ja Tampereen välille vähintään kolme raidetta. Päärataryhmään kuuluu maakuntien liittoja, kaupunkeja, satamia ja kauppakamareita pääradan varrelta.

Rata on välejä Helsinki–Tampere ja Kokkola–Ylivieska lukuun ottamatta yksiraiteinen.

Ranteen mukaan rinnakkaisraiteen rakentaminen pohjoisesta etelään asti kestää useita kymmeniä vuosia.

Lisäksi ryhmä ehdotti erilaisia uusia yhteyksiä, joilla päärata linkittyisi paremmin muuhun Eurooppaan. Näitä ovat muun muassa tunneli Helsingistä Tallinnaan ja kiinteä yhteys Vaasasta Uumajaan.

– Esimerkiksi tämä Tallinna-tunnelikeskustelu kannattaisi unohtaa nyt heti. Ei ole tiedossa luotettavia yksityisiä rahoittajia, jotka voisivat tosiasiallisesti tunnelia edistää eikä valtiolla ole mahdollisuutta edistää 20 miljardin euron hanketta, Ranne kommentoi ehdotuksia.

Ranne muistuttaa myös, että 12-vuotisessa liikennejärjestelmästrategiassa on juuri sitouduttu siihen, että painotetaan nykyisiä liikenneväyliä.

Vuonna 2023 nykyhallitus päätti haudata suunnitelmat nopeasta junayhteydestä Helsingin ja Tampereen välillä.