Mikko Alatalo uskoo yhä maaseudun elämäntapaan – "Ei ole tarvinnut takkia kääntää eikä vuorikankaita vaihtaa"
Syksyllä 1978, tasan neljä vuosikymmentä sitten, Mikko Alatalo muusikoineen sulkeutui levytysstudioon.
Tuloksena syntyi maineikkaan, pohjoisen ihmisten sielunmaisemaa ja ahdinkoa käsitelleen Siirtomaasuomi-trilogian ensimmäinen osa Yhdentoista virran maa.
Vuosikymmenien jälkeenkin Alatalo pitää monia tuolloin syntyneistä lauluistaan yhä ajankohtaisina.
– Ainoa ero on, että kun lauloin silloin muuttoliikkeestä maaseudulta Ruotsiin, niin silloin oli vielä lähtijöitä, hän pohtii.
Uusimmalla, viimeiseksi jäävällä cd-levyllään Viimeinen Juna Alatalo laulaa pohjoiskarjalaisen muusikon Suonna Konosen kanssa siitä, ettei enää ole edes lähtijöitä, on vain ”tyhjien talojen maa”.
Alatalon mukaan siinä maassa jotkut vielä pärjäävät, jotkut ovat menettäneet toivonsa.
– Varsinkin Itä-Suomea kun kiertää, aika paljon on niitä tyhjiä kyliä ja tyhjillään olevia taloja.
Toisaalta pohjoisessa ja Lapissa – vanhassa siirtomaa-Suomessa – asiat ovat hänen mukaansa paremmin, kiitos matkailuelinkeinon.
Alatalo on laulanut ja puhunut maaseudun puolesta koko uransa. Työmaa ja koti löytyvät kuitenkin kaupungeista, Helsingistä ja Tampereen Pispalasta.
– Kyllä minä Pispalassa tykkään asua tietysti, kun se on lähes niin kuin pikkukylä. Mutta olen asunut kyllä lähiöissäkin aikoinaan ja Helsingissäkin eri paikoissa.
Minään urbaanin kasvun ideologina Alatalo ei itseään pidä, pikemminkin sen kriitikkona. Kansanedustajaa ei oikein miellytä se, että Tampereellekin tulvii nuoria ihmisiä asumistuelle, työttömyystuelle ja toimeentulotuelle.
– Ymmärrän sen, että kaupungissa on ehkä mukavampi olla työttömänä kuin siellä maaseudulla, kun on sosiaalista verkostoa. Mutta onko meillä pitkällä tähtäimellä varaa tähän?
Siirtomaa-Suomen Alatalo puolusti vielä vahvasti pohjoista Suomea myös sen luontoarvojen riistäjiltä. Mutta löytyykö miehen ajattelusta vielä vihreyttä?
– Sanotaanko, että olen sellainen järkivihreä. Kyllä minä edelleenkin olen sitä mieltä, että on järjetöntä kaavoittaa puistot betonirakennuksille niin kuin Tampereella uhattiin tehdä.
Alatalo sanoo pitävänsä viheralueita yhä erittäin tärkeinä.
– Mutta kohtuullisessa metsän hyödyntämisessä olen ehkä enemmän realisti kuin nuorempana.
Minä olen voinut keskustan ryhmässä toimia ja puhua niissä asioissa, joista olen laulanutkin aikoinaan.
Maaseutua Alatalo elvyttäisi muun muassa valokuidusta vedetyllä laajakaistaverkolla, mobiililla täydentäen.
– Se takaa sen, että maaseudulla voidaan yrittää ja etäisyyksistä riippumatta tehdä työtä. Ja ennen kaikkea biotaloutta voidaan myös harjoittaa.
Alatalon mielestä myös kaavoitusta pitäisi keventää edelleen kevyiden kyläkaavojen suuntaan ja laskea maaseudun hiilijalanjälki oikealla hiilitaseella.
– Siellä asutaan puutaloissa, ja tällainen pientalo on paljon hiilipihimpi kuin kaupungin kerrostalot. Siellä ei ole porrashuoneita, yhteistiloja eikä erilaisia varastoja, ja siellä voidaan elää hyvin ekologisesti jopa käyttämällä suomalaista polttoainetta lämmikkeenä.
Alatalon mielestä myös biokaasun tuotantoa autojen käyttövoimaksi pitää lisätä, koska biokaasu on ilmastonäkökulmasta sähköä parempi ratkaisu. Hän muistuttaa, että sähkökin joudutaan tuottamaan jollakin, ja akuissa tarvitaan litiumia, kobolttia, nikkeliä ja lyijyä.
– On aikamoinen rasite myös ympäristölle, jos aiotaan kaikkiin niihin miljooniin sähköautoihin hommata akkuja. Ja siinä mielessä biokaasu olisi suomalaiselle maaseudulle puhdas tuote, joka ei edes haise, kun se käsitellään.
Vaikka Alatalo korostaa politiikan olevan aina joukkuepeliä, hänen puumerkkinsä näkyy monissa kotimaakunnan hankkeissa Pirkkalan lentokentän kakkosterminaalista Tampereen läntiseen kehätiehen.
Tampereen ratikkahanketta Alatalo sen sijaan vastusti kiivaasti, koska piti sähköbussia parempana ratkaisuna. Hän kertoo laskeneensa, että pelkän raiteen hinnalla olisi saanut yli 200 omalla kaistallaan kulkevaa sähköbussia.
Alatalon mukaan raitiovaunu voitti, koska hankkeessa yhdistyi omituisella tavalla vihreiden ja gryndereiden etu: vihreät halusivat lopettaa autoilun Tampereen keskustassa, ja rakennusalaa kiinnosti kerrosneliön hinnan nousu reitin varrella.
– Se on nähty Espoossakin, että hinnat ovat suorastaan ylikuumentuneet metron varrella. Mutta heti kun mennään kilometrin verran ulospäin, niin se ei vaikuta enää mitään.
Hankkeesta itsestään ei kannata Alatalon mielestä kuitenkaan enää melskata.
– Nyt se päätös on tehty ja pulinat pois, ei siinä mitään. Mutta minä toivon, että se jopa jatkuisi Pirkkalaan, Kangasalle ja Ylöjärvelle, jotta niitä maksajia tulisi siihen ratikkaan.
Alatalo myöntää pettyneensä myös taksiuudistukseen, joka ei hänen mielestään ”mennyt niin kuin Strömsössä”.
– Siinä voidaan joutua joitakin jälkiä vielä korjaamaan. Ymmärsin periaatteen kyllä, että siirrytään sähköiseen kuljettamiseen, ja siihen myös taksiuudistus liittyy. Mutta esimerkiksi maaseudulla takseilla ei ole enää päivystysvelvollisuutta, ja siellä on aika tyhjiä kyliä, joissa ei ole takseja.
Alatalo sanoo kuitenkin puolustavansa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä ulkopuolisen rahan etsimisessä liikenneväylille.
Hänen mielestään esimerkiksi tunnin rata Helsingistä Tampereelle voitaisiin rahoittaa myös ulkopuolisella rahalla.
Maksullisia teitäkään Alatalo ei sulkisi pois.
– Minä olisin jopa valmis maksamaan siitä, jos saisin hyvää tietä ajaa tuonne Pohjanmaalle, että kolmostie olisi parempi. Mutta se edellyttää, että vierellä kulkee seututie, jota voivat ajaa ilmaiseksi maaseudulla asuvat ihmiset, jotka eivät halua lähteä moottoritielle tai maksulliselle tielle.
Olen katsonut olevani sillä tavalla vaatimaton ihminen, että minulle riittää, jos puolustan omaa maakuntaani.
Tänä syksynä Alatalolla, 67, on ollut kerrottavanaan luopumisuutisia.
Hiljattain hän ilmoitti lopettavansa levyttämisen, vaikka keikkailu jatkuukin. Pääsyynä oli se, että cd-levyjä ei käytännössä soiteta eikä myydä enää juuri missään.
Alatalo myöntää kuitenkin myös turhautuneensa siihen, ettei hänen ikäistensä artistien uutta musiikkia enää soiteta radiossa, ei vaikka poliitikot hoitivat Yleisradion rahoituksenkin kuntoon.
– Aikuinen yleisö on radioissa unohdettu.
Vaikka ajolähtöä kotiinpäin ei olisi, myös kansanedustajan työt saavat ensi keväänä jäädä. Politiikan pinnallistuminen ei ole Alataloa vaivannut, mutta 16 vuotta lajia on tarpeeksi.
Neljän keskustalaisen pääministeri-puheenjohtajan aikana politiikkaa tehnyt Alatalo myöntää, että yhteiskunnan kuntoon laitto ei ole erityisen suosittua toimintaa. Siinä joutuu yleensä kohtaamaan myös ihmisten suuttumuksen, kuten Juha Sipilällekin on käynyt.
– Ja kyllä varmasti moni meidän ryhmästämmekin ehkä kysyy, että missä on se köyhän asia, olisiko pitänyt kuunnella vielä enemmän sitä puolta.
Alatalo sanoo ymmärtävänsä, että vyötä on ollut pakko kiristää.
– Ja harmittaa tietysti itseänikin, että uusia liikennehankkeita ei ole saatu nyt eteenpäin, kun ei ole ollut riittävästi rahaa siihen. Toisaalta täytyy muistaa, että meillä on kuitenkin nyt vajaalla miljardilla korjattu teitä ja lyhennetty korjausvelkaa. Sekin on ollut yksi Sipilän esille tuoma asia alun perin.
Aikansa kutakin – kupletti eduskunnasta
Sitoutumattomana kansanedustajaksi valittu Alatalo otti keskustan jäsenkirjan pian eduskuntaan noustuaan. Sopeutuminen ei nuoruuden yleisvasemmistolaiselle ollut vaikeaa.
– Ei minun ole tarvinnut tässä millään tavalla takkia kääntää eikä edes vuorikankaita vaihtaa. Minä olen aika paljon voinut keskustan ryhmässä toimia ja puhua niissä asioissa, joista olen laulanutkin aikoinaan, eli maaseudun ja nimenomaan koko Suomen puolesta, niin sanotun muun Suomen puolesta.
Alatalo huomauttaa, että kehä kolmosen sisäpuolen asioille eduskunnasta löytyy kyllä puolustajia. Itse hän on keskittynyt omaan maakuntaansa.
– Jotkuthan ovat täällä tällaisia globaaleja poliitikkoja, että he pelastavat maailmaa, ja ihan hyvä näinkin. Se on minusta hyvä työnjako, minä olen katsonut olevani sillä tavalla vaatimaton ihminen, että minulle riittää, jos puolustan omaa maakuntaani, Alatalo summaa.
Haastattelu on julkaistu alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 12.10.2018. Suomenmaan voit tilata täältä .