Merkittävää käännettä koronatilanteeseen ei saada ilman uusia rajoituksia, arvioi Husin Mäkijärvi
Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä arvioi, että koronatartuntojen määrän kasvu on mahdollista saada pysähtymään ja jopa loivaan laskuun nykyisillä rajoituksilla, mutta merkittävää käännettä niillä ei saada aikaiseksi.
– Jos on tavoitteena kääntää tämä epidemia jyrkkään laskuun ja tavoitella perustilaa, jossa ei ole oltu sitten viime elokuun tai syyskuun alun, eihän nämä rajoitukset sellaiseen riitä, Mäkijärvi sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa liikkumisrajoitusten tarpeellisuuden ratkaisevat ennen kaikkea sairaalahoidossa olevien potilaiden määrät. Husin alueella ylitettiin sadan potilaan rajapyykki viime viikonloppuna.
– Jos se siitä edelleen jatkaa nousuaan ja mennään viime kevään lukemiin tai yli, veikkaan, että niin sanotusti hermo pettää itsellä ja muillakin ja vaaditaan ja saadaan lisää rajoituksia. Ei kukaan uskalla jäädä katselemaan, että kuinka pahaksi tämä menee ja onpas jännittävää. En usko, että siihen kenelläkään pokka riittää, eikä se ole perusteltuakaan, Mäkijärvi sanoo.
– Tässä on nyt tämä 100–120:n välinen haarukka, jossa voi vielä vähän niin kuin arpoa, että toisaalta ja toisaalta. Mutta jos mennään viime kevään lukujen yli ja aina vaan noustaan, uskon että kaikki ovat sitä mieltä, että on pakko tehdä jotakin.
Mäkijärvi toteaa, että tartuntamäärien laskusta menee pari viikkoa, ennen kuin se näkyy sairaalahoidossa olevien määrässä.
Mäkijärvi pitää järkevänä hallituksen kaavailemista liikkumisrajoituksista julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella sitä isoa linjaa, ettei ulkoilua rajoiteta muuten kuin isompien seurueiden osalta ja sisätiloissa käyntejä taas rajattaisiin välttämättömimpiin.
– Minusta ne ovat hyvinkin järkiperäisiä, varsinkin kun ulkona on helpompi noudattaa kahden metrin sääntöä. Näkisin, että ulkona uskaltaa kyllä liikkua, kun pitää sen mielessä. Mutta jos siellä ollaan kylki kyljessä ja ilman maskeja, tilanne muuttuu toiseksi.
Mahdollinen etäkoulun laajentaminen pienempiin oppilaisiin saa häneltä varautuneemman vastaanoton, sillä asiassa on monta näkökulmaa eikä ole selvää, korvaavatko hyödyt haittoja.
– Lienee kiistatonta, että tartuntojen ja altistumisten määrä lapsissa ja nuorissa on lisääntynyt varsinkin virusmuunnoksen aikana, mutta kuinka merkittävää se on kokonaisepidemiatilanteen kannalta, sitä on vaikea sanoa.
Hallituksessa on STT:n tietojen mukaan ollut viime viikolla esillä, että etäkoulua voisi laajentaa alueellisesti 4-6-luokkalaisiin, mutta siitä ei ole ollut yksimielisyyttä ja suunnitelmat ovat voineet muuttua.