Lukijalta: Aurinko nousee Kaukoidästä ja laskee länteen

Kiinan ulko-ovella on viime aikoina ollut tungosta. Presidentti Xi Jinpingin puheille ovat päässeet muun muassa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja useat EU-maiden johtajat. Keskustelujen aiheina ovat olleet maailmanpolitiikka ja kauppasuhteet.

Kiina on ostovoimapariteetilla (PPP) mitattuna maailman suurin talous (BKT). Ostovoimapariteetti korjaa maiden väliset hintatasoerot, jolloin yhdellä Yhdysvaltojen dollarilla voi ostaa saman määrän hyödykkeitä niin  Kiinassa kuin Yhdysvalloissa.

Kiina on sekä maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja että suurin aurinkoergian tuottaja. Kiina investoi valtavasti uusiutuvaan energiaan ja rakentaa tällä hetkellä enemmän aurinko- ja tuulivoimakapasiteettia kuin muut maat yhteensä.

Kiinalla on myös globaali monopoli harvinaisten maametallien tuotannossa ja jalostuksessa. Maametalleja käytetään erityisesti sähkömoottoreiden kestomagneeteissa, älypuhelimissa, lääketieteen teknologiassa ja puolustusteollisuudessa.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoitti, että Yhdysvallat irtisanoutuu Pariisin ilmastosopimuksesta. Se merkitsee fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntymistä ja ilmastokriisin pahenemista.

Yhdysvallat satsaa menneen ajan energiaan, öljyyn ja maakaasuun. Tämä siitä huolimatta, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan kenties suurin uhka. Yhdysvallat on sanoutunut irti myös Maailman terveysjärjestöstä (WHO).

Yhdysvallat ja Israel ovat pommittaneet Irania. Yhdysvallat kidnappasi Venezuelan presidentin ja on uhannut Kuubaa sekä Tanskalle kuuluvaa Grönlantia.

NATOpoll-tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät luota Trumpin Yhdysvaltoihin ja ostaisivat aseetkin muualta. Kansalaisten näkemykset ovat eri planeetalta kuin Suomen virallinen USA-linja (Yle 12.5.).

Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan tammikuussa vuonna 1950 ensimmäisten länsimaiden joukossa ja solmi viralliset suhteet Kiinaan myöhemmin samana vuonna. Pääministerin puolison Sylvi Kekkosen johtama kulttuurivaltuuskunta teki vuoden 1953 keväällä puolentoista kuukauden kulttuurimatkan Kiinaan. Nämä muistetaan Kiinassa.

Kiina on suurvalta, ja se on sitä vielä enemmän tulevaisuudessa. Suomen ulkopoliittisen johdon pitäisi katsoa eteenpäin ja panostaa nykyistä enemmän kahdenvälisiin suhteisiin Kiinan kanssa.

Trumpin johtaman Yhdysvaltojen politiikka on sotaisaa ja jopa Naton jäsenmaita uhkailevaa. Se jatkunee sellaisena ainakin kaksi vuotta. Myös Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälistä kauppaa häiritsee Trumpin alati poukkoileva tullipolitiikka.

Lyhin matka Helsingistä Pekingiin ei ole Washingtonin eikä Brysselin kautta.

Taito Taskinen
Kuopio



Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/