Li Andersson jäähyväispuheessaan: Ympäristökriisistä tulee koko poliittista päätöksentekoa määrittävä kehys

Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson jätti sunnuntaina jäähyväisensä puheenjohtajuudelle, jota hän ehti hoitaa kahdeksan vuoden ajan.

Puheessaan hän asetti vasemmistoliiton tärkeimmäksi asiaksi suhtautumisen ympäristökriisiin, jonka vakavuuden ymmärtämisessä vasemmistoliitto on Anderssonin mukaan ollut edelläkävijä.

– Hyvinvointimme rajat eivät määräydy velkalaivan kannen koon mukaan, vaan maapallon kantokyvyn mukaan. Ja niitä rajoja olemme liian pitkään räikeästi rikkoneet. Olemme peruuttamattoman ilmastokatastrofin partaalla ja siirtymässä ilmastokriisin uuteen ja ennalta-arvaamattomaan vaiheeseen.

Andersson näki monia huolestuttavia kehityskulkuja niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Kautta historian fasistiset ja äärioikeistolaiset liikkeet ovat saaneet polttoaineensa siitä, kun ihmisten luottamus ja tulevaisuudenusko romuttuvat.

– Ympäri maailmaa näemme miten miljonäärien ja miljardöörien asiaa ajavat johtajat, kuten (Donald) Trump, (Javier) Milei tai (Riikka) Purra onnistuvat houkuttelemaan työväenluokkaa äänestämään vaihtoehtoa jossa eliitin vastaisen kuoren alta paljastuu politiikkaa, joka nimenomaan pönkittää vallassa olevia taloudellisia eliittejä.

– Tämä on historiasta tuttu politiikan tekemisen tapa, eikä siitä ole koskaan seurannut mitään hyvää.

Rajalaki on Anderssonin mukaan esimerkki siitä, miten viholliskuvien käyttö tekee poliittisesti mahdottomasta mahdollista. Aggressiivisen naapurin pelko yhdistettynä turvapaikanhakijoista rakennettuihin viholliskuviin sai Suomen luopumaan kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteistaan.

– Ennakkotapauksena tämä on mielestäni vaarallisin kehityskulku ja vaarallisin yksittäinen esimerkki mitä itse olen koko politiikassa olemiseni aikana nähnyt.

Lopuksi hän kehotti ajamaan uudistuksia, jotka parantavat yhteiskuntaa pysyvästi ja mainitsi esimerkkinä oppivelvollisuuden laajentamisen.

– Myös meidän pitää miettiä, miten me muutamme yhteiskunnan rakenteita tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta lisäävään suuntaan. Jos me vallassa ollessamme taistelemme vain määrärahalisäysten puolesta, niin kovin helppoa on leikata pois, seuraavan kerran kun valtaan tulee joku hirmuinen oikeistoporukka.

Andersson luotti vasemmistoliiton kannatuksen nousuun tulevien vuosien aikana.

– Me olemme vahvimmillamme silloin, kun pidämme kiinni omasta luotettavuudestamme. Kun äänestäjä voi luottaa siihen, että meidän arvomme eivät ole myytävänä, meidän takki ei käänny eikä väri vaihdu kun pääsemme valtaan.

Anderssonin seuraajaksi vasemmistoliiton puheenjohtajana valittiin lauantaina kansanedustaja Minja Koskela.