Latviassa aktivisti auttoi maastorajalle juuttuneita syyrialaisia motiivinaan hengen pelastaminen – sai syytteen
Latviassa on käynnissä oikeudenkäynti, joka liittyy välineellistettyyn maahanmuuttoon Valko-Venäjän rajalla. Syytettynä on aktivisti, joka työskenteli toukokuun alkuun asti Haluan auttaa pakolaisia -nimiselle kansalaisjärjestölle.
Oikeudessa käsiteltävässä tapauksessa aktivisti oli antanut Valko-Venäjän maastorajalla jumissa oleville syyrialaisille neuvoja rajanylittämiseen. Syytetyn aktivistin Ieva Raubishkon mukaan motiivina oli huoli siitä, että syyrialaiset kuolevat metsään. Tapahtumat sijoittuvat tammikuuhun 2023.
Latvian syyttäjälaitoksen tiedottaja Aiga Eiduka kertoo STT:lle, että aktivistin syyte koskee ihmisryhmän laittoman rajanylityksen järjestämistä valtion ulkorajalla. Kyseisestä rikoksesta voi pisimmillään saada kahden vuoden vankeustuomion.
Raubishko kiistää syyllisyytensä. Oikeudenkäynti alkoi helmikuussa.
Raubishko oli Whatsapp-sovelluksella yhteydessä ryhmään, joka oli pyrkinyt Latviaan useita kertoja ja käännytetty aina takaisin Valko-Venäjälle.
Hän auttoi syyrialaisia saamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) väliaikaisia toimia koskevan päätöksen, joka velvoitti Latviaa päästämään ryhmän väliaikaisesti maahan ja tarjoamaan heille humanitaarista apua. Tästä syyttäjä ja puolustus ovat yhtä mieltä.
Syyrialaiset ottivat rajalla videon ja valokuvia, jotka osoittivat EIT:lle, että he ovat Latvian alueella. Syyttäjän mukaan Raubishko syyllistyi rikokseen, kun hän antoi ryhmälle rajan ylittämiseen liittyviä neuvoja.
Syyttäjä katsoo myös, että Raubishko antoi EIT:lle tahallaan väärää tietoa ryhmän olinpaikasta, koska ryhmä siirtyi Valko-Venäjälle otettuaan valokuvat. Raubishko sanoo, että Latvian rajavartiosto käännytti syyrialaiset jälleen Valko-Venäjän puolelle.
Raubishko kertoo STT:lle, että syyttäjä ja puolustus ovat pitkälti yhtä mieltä tapahtumien kulusta. Erimielisyys koskee pääasiassa tekojen laittomuutta.
Puolustuksen mukaan oikeusjutussa on kyse siitä, että Latvian kansallinen laki on ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa, joka sallii luvattoman rajanylityksen turvapaikan hakemiseksi. Puolustus katsoo myös, että lain silmissä teot ovat sallittuja, jos ne ovat välttämättömiä hengen pelastamiseksi.
– He kertoivat olleensa päiviä ilman ruokaa, kylmissään, hylätyssä hökkelissä tai ulkona yöpyen, ja yksi heistä oli pudonnut ojaan, syytetty Raubishko kuvailee tammikuun 2023 tilannetta STT:lle.
Valko-Venäjän ja EU:n rajalla on ollut jo kolme vuotta käynnissä tilanne, jota muun muassa Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto kutsuvat ihmisten välineellistämiseksi ja hybridihyökkäykseksi. Se tarkoittaa, että maahantulijoiden ohjaaminen rajalle on Valko-Venäjälle keino painostaa Puolaa, Latviaa ja Liettuaa.
Suomen hallituksen mukaan myös Suomi on ollut viime syksystä alkaen välineellistetyn maahanmuuton kohteena. Tuolloin Venäjältä alkoi saapua Suomeen muiden maiden kansalaisia, joilla ei ole viisumia Suomeen.
Välineellistetyn maahanmuuton patoamiskeinot ovat herättäneet kritiikkiä. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on arvostellut Puolaa, Latviaa ja Liettuaa siitä, että ne käännyttävät tulijoita takaisin Valko-Venäjälle.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ihmisiä jää jumiin maastorajalle, koska Valko-Venäjän viranomaiset eivät päästä heitä pois alueelta. Useita rajalle jumiin jääneitä ihmisiä on kuollut.
Tammikuussa 2023 tuolloinen Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatovic ilmaisi huolensa Ieva Raubishkoon liittyvästä rikostutkinnasta, kun hän kirjoitti kirjeen Latvian hallitukselle. Mijatovic totesi, että maahantulijoiden auttamisen kriminalisointi on huolestuttava ja yleistyvä suuntaus.
Oikeusprosessi voi kestää pitkään, sillä Raubishko aikoo viedä jutun tarvittaessa Euroopan unionin tuomioistuimeen.
Välineellistetty maahanmuutto Valko-Venäjältä EU:hun on johtanut kolmen vuoden kuluessa moniin kuolemantapauksiin. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on kuollut ainakin 55 ihmistä.
Vuonna 2022 Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu antoi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle lausunnon tilanteesta Puolan ja Valko-Venäjän rajalla.
– Valtuutetun tapaamat humanitääriset toimijat, ihmisoikeusaktivistit ja paikalliset asukkaat kertoivat tapaavansa säännöllisesti janoisia, nälkäisiä, sairaita ja uupuneita ihmisiä, joilla on hypotermiaan viittaavia oireita ja jotka ovat viettäneet useita öitä metsässä pakkasessa ilman puhdasta juomavettä, ruokaa, lämpimiä vaatteita tai peittoa, lausunnossa kuvaillaan.
– Erään naisen raportoidaan synnyttäneen metsässä ja joutuneen käännytetyksi Valko-Venäjälle vastasyntyneen kanssa jo tunteja synnytyksen jälkeen.
Lausunto mainitsee myös, että useimmat YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston haastattelemat maahantulijat kertovat Valko-Venäjän turvallisuusjoukkojen hakanneen tai uhkailleen heitä.
Latvian rajavartioston johtaja Guntis Pujats kertoi Latvian television Rita Panorama -ohjelmalle marraskuussa, että maahantulijat ovat yrittäneet tuoda Valko-Venäjän puolelta mukanaan kuolleilta vaikuttaneita ihmisiä.
Pujats mainitsi myös, että Latvian puolelta on löytynyt kaksi ruumista, jotka on mahdollisesti raahattu rajan yli.