Kymmentä kansanedustajaa tavoitteleva Harkimo: Yleissitovuus pois, minimipalkka tilalle ja valtiontalous tasapainoon vaalikaudessa
Liike Nyt haluaisi lopettaa Suomen valtion velkaantumisen ensi vaalikauden aikana.
– Jos minut valittaisiin pääministeriksi, niin yhden vaalikauden aikana panisin tämän kuntoon, puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo sanoo STT:n puheenjohtajahaastattelussa.
Tällä hetkellä valtio velkaantuu noin kymmenen miljardin euron vuositahtia. Liike Nytin tavoitetta voi pitää kunnianhimoisena, sillä esimerkiksi valtiovarainministeriö on esittänyt kahdessa vaalikaudessa tehtävää tasapainotusta. Silloisen yhdeksää miljardia koskevan sopeutustarpeen ministeriö esitti joulukuussa ennen kuin tarkentuneet arviot valtion velan korkojen kehityksestä nostivat arvioidun alijäämän yli 10 miljardiin euroon vuosittain.
– En tietystikään (tekisi kaikkea) vaalikaudessa, mutta tekisin ne toimenpiteet, jotka johtavat siihen, että velkaantuminen loppuu. Olemme tehneet kolmen miljardin säästötoimenpiteet, ja se kattaa vain ensimmäisen vuoden, Harkimo sanoo.
Harkimo viittaa puolueen vaihtoehtobudjettiin tälle vuodelle. Se muun muassa puolittaisi kehitysyhteistyön, supistaisi neljänneksen Yleisradion menoista, porrastaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja leikkaisi 400 miljoonaa sekä asumistuesta että yritystuista.
Lisää verotuloja puolue hakisi haittaveroista, kuten tupakan ja alkoholijuomien tyyriimmistä hinnoista. Tuloverotusta Harkimo ei nostaisi, muttei myöskään laskisi, ennen kuin talous lähtee nousuun.
Tämän pidemmälle Harkimo ei sopeutustoimia hahmottele.
– Kun ei tiedä, miten talous kehittyy, niin ei voi tehdä kuin yhden vuoden tavoitteet kerrallaan.
Talouskasvua Liike Nyt lähtisi hakemaan uudistuslistalla, jota Harkimo vauhtiin päästyään luettelee lähes hengästyttävään tahtiin.
Työehtosopimusten yleissitovuus pitäisi poistaa. Lakiin pitäisi tosin saada säädettyä minimipalkka, jotta paikallinen sopiminen saadaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön.
– Puhun pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Tietysti kun on isoja yrityksiä, niin silloin tarvitaan edunvalvontaa, mutta se pitää tehdä paljon joustavammaksi, Harkimo sanoo.
Yritysten mahdollisuuksia irtisanomiseen tulee helpottaa ja sosiaalietuuksia pitää heikentää niin, ”ettei voi jäädä kotiin”. Molemmat tekisivät Harkimon mukaan työllistämisen helpommaksi yrityksille.
Työllisyysasteeksi Harkimo linjaa neljän vuoden päästä 85 prosenttia, kun luku on nyt kymmenisen prosenttiyksikköä pienempi.
Liike Nytin ajamat uudistukset koskevat myös paikallis- ja aluehallintoa. Haastattelun aikana puolue kertoi nettisivuillaan tavoittelevansa hyvinvointialueiden vähentämistä viiteen ja kuntien vähentämistä sataan kappaleeseen.
Haastattelussa Harkimo tosin toppuuttelee jälkimmäistä linjausta. Sellaista ei hänen mukaansa lauantaina julkaistavasta vaaliohjelmasta löydy.
– Puhumme vain siitä, että kuntia pitää tulevaisuudessa yhdistää pidemmällä tähtäimellä, muttemme ole lyöneet lukkoon sitä määrää, hän sanoo.
Haastattelun tekemisen ja julkaisemisen välillä vanha linjaus kuntien määrästä poistettiin puolueen verkkosivuilta. Aiemman version voi lukea verkkosivujen arkistointipalvelusta. Hyvinvointialueiden määrää koskeva linjaus on ennallaan.
Harkimon mukaan kuntien supistamisesta on vaikea puhua, koska teema ei ole äänestäjien mieleen. Hänen reseptinsä on, että kunnissa olevia tehtäviä yhdistettäisiin niin, että kunnat tekisivät yhteistyötä naapuriensa kanssa.
– Toinen mahdollisuus on tietysti se, että veroprosenttia pitäisi nostaa.
Vaalitavoitteisiin kunnianhimoa lisää entisestään se, että tällä hetkellä Harkimo on puolueen ainoa kansanedustaja. Huhtikuun vaaleissa Liike Nytin tavoitteena on kymmenen kansanedustajaa.
Nykyisin eduskunnassa 10 paikkaa on RKP:llä. Puolueen kannatus viime vaaleissa oli 4,5 prosenttia. Lisäksi sitä perinteisesti tukee äänten keskittyminen muutamaan vaalipiiriin.
Liike Nytin kannatus on gallup-mittauksissa pyörinyt kahden prosentin molemmin puolin.
Harkimo luottaa kattaviin ehdokaslistoihin. Liike Nyt käy nyt ensimmäisiin eduskuntavaaleihin rekisteröityneenä puolueena. Viime vaaleissa silloinen tulokas virallisesti edusti vaalipiireittäin kootuilla yhteislistoilla.
Nyt sillä on täydet listat kuudessa eli joka toisessa Manner-Suomen vaalipiirissä. Sellaisia puolueella ei ole ollut koskaan aiemmin yhdessäkään vaalipiirissä, ei myöskään kunta- tai aluevaaleissa.
Harkimo hahmottelee puolueelle apua myös vaalipiirien muuttuneista paikkajaoista. Viime vaaleissa Liike Nyt jäi ensimmäisenä vaille paikkaa Helsingissä ja toisena Uudellamaalla.
– Jos viime vaaleissa olisi ollut nykyinen paikkajako, kun on tullut kaksi paikkaa lisää Uudellemaalle ja yksi Helsinkiin, meillä olisi pelkästään niistä kolme edustajaa, Harkimo laskee.
Oikeasti Uusimaa saa näissä vaaleissa vain yhden lisäpaikan.
Entä jos Liike Nyt pääsee hallitukseen, mikä salkku on sen tavoitteena?
– Ei semmoista voi olla tavoitteena, koska ensin pitää voittaa vaalit. Mutta tietysti jos saisin valita, niin haluaisin olla kauppa- ja teollisuusministeri. Siis jos saisin valita, koska siinä olen paras.
Oletko parempi kuin nykyinen (elinkeinoministeri Mika Lintilä, kesk.)?
– Siihen en ota kantaa, Harkimo sanoo ja naurahtaa.
Harry Harkimo kertoo, että liikunnalla on hänelle iso merkitys. Perusteena entinen kilpapurjehtija ja urheiluvaikuttaja mainitsee noin kahdeksan vuotta sitten saadun sydänkohtauksen.
STT on pyytänyt vaalisarjaansa varten puheenjohtajia valitsemaan kuvauspaikan näiden vapaa-ajan merkeissä. Harkimo, 69, ehdotti valokuvien ottamista kuntosalilla. Salilla lempiosiokseen hän mainitsee liikkuvuutta tukevat osiot, myös voimistelun ja keppijumpan.
– Tässä iässä liikunnan merkitys kasvaa, koska jos haluaa elää täysipainoista elämää, niin siihen tarvitsee liikkuvuutta, ja sen eteen pitää tehdä koko ajan työtä, hän sanoo.
Harkimo on pysynyt liikkeessä myös poliittisella urallaan.
Hänet valittiin eduskuntaan ensi kerran vuoden 2015 vaaleissa kokoomuksen riveissä Uudellamaalla. Kolmea vuotta myöhemmin hän jätti puolueen. Syntyi Liike Nyt, jonka edustajana Harkimo pyrki viime kuntavaaleissa Helsingin pormestariksi. Nyt kolmansissa eduskuntavaaleissaan hän on listoilla jälleen Uudellamaalla.
Kesäisin liikuntavalikoimaa täydentävät satunnaiset golf-kierrokset ja tennisottelut. Talvisin saliliikunnan rinnalla kulkee lenkkeily.
– Olen kuin nälkävuoden Tarzan, eli en käy salilla, jotta minusta tulee jokin bodari. Se ei ole se syy.
Elämänlaadun parantamiseen Harkimo liittää myös terveellisen ruokailun. Hän ryhtyi kasvissyöjäksi alkuvuodesta 2018, samoihin aikoihin kuin erosi kokoomuksesta ja perusti kilpailevan Liikkeen.
– Tässä työssä ei jaksa, jos ei syö terveellisesti ja liiku. Töitä riittäisi kahdeksan päivää viikossa.