Kuntaliitto: Hankintalain uudistamisesta satojen miljoonien kustannukset kunnille
Hankintalakiin kaavailtu uudistus johtaisi noin 600 miljoonan euron lisäkustannuksiin, ilmenee Kuntaliiton FCG:ltä tilaamasta selvityksestä.
Hallitus on valmistellut muutosta, joka rajoittaisi kuntien mahdollisuutta ostaa palveluita osaomistamiltaan in house -yhtiöiltä, jos kunnan omistusosuus on alle 10 prosenttia.
Pienet kunnat arvioivat lakiuudistuksen muutoskustannuksiksi keskimäärin 473 euroa asukasta kohden ja keskisuuret kunnat keskimäärin 41 euroa asukasta kohden.
Lakiuudistuksen vaikutuksia selvitettiin 11 erilaisen ja eri puolilla Suomea sijaitsevan kunnan ja kaupungin kanssa. Mukana olivat Hartola, Hämeenlinna, Kempele, Kärsämäki, Lappeenranta, Mikkeli, Nurmijärvi, Salla, Savitaipale, Taivassalo ja Toivakka.
Kuntien arvioiden pohjalta on tehty koko Suomea koskeva kustannusarvio.
– Pienempien kuntien keskeisenä haasteena on palvelujen jatkuvuuden turvaaminen ja uusien tuotantotapojen ratkominen in house -yhteistyön mahdollisen päättymisen jälkeen. Suuremmilla kunnilla kyse on korostetummin in house -yhtiöiden omistusjärjestelyihin liittyvistä haasteista, sanoo selvityksen tekijä, FCG:n vanhempi neuvonantaja Tuomas Riihivaara tiedotteessa.
Kuntaliiton mukaan julkisuudessa on esitetty, että jäte- ja jätevesihuollon sekä kirjastopalvelujen toiminta suljetaan ulos 10 prosentin sääntelyn piiristä. Sen mukaan koko maan muutoskustannukset putoaisivat 600 miljoonasta 455 miljoonaan euroon, jos poikkeukset toteutetaan.
Tuolloin pienten kuntien kustannusten keskiarvo olisi noin 323 euroa asukasta kohden ja keskisuurten kuntien noin 37 euroa asukasta kohden.
– Työministeri Matias Marttisen (kok.) julkisuudessa mainitsemat poikkeukset ovat välttämättömiä, jotta ihmisille tärkeiden palvelujen jatkuvuus jätehuollossa ja jätevesihuollossa sekä kirjastopalveluissa voidaan turvata. Kuten kustannuslaskelmista voi huomata, nämä poikkeukset eivät kuitenkaan vielä ratkaise kuntien talousahdinkoa, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Selvityksessä kunnat toivat esiin huolensa huoltovarmuudesta ja kyberturvallisuudesta etenkin ruoka- ja ict-palveluissa. Kuntaliiton mukaan useat kuntaomisteiset kriittisen infran yhtiöt ovat riippuvaisia kunnan ict-palveluista.
– Jos nämä yhtiöt puretaan, kuntien ict-osaaminen ja -kyvykkyys romuttuu varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen, joka vastaa kuntien varautumisesta ja turvallisuudesta.
Hänen mukaansa on todennäköistä, että ict-palvelujen hinnat karkaavat ja riskit kasvavat. Tällöin on myös yhä vaikeampaa varmistaa, etteivät kriittiset tiedot missään olosuhteissa joudu vääriin käsiin.