Kuntaliiton Tainio: Hallituksen valinnanvapausesitys muuttunut liian vähän

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaudesta on muuttunut liian vähän, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Hänen mukaansa erilaisia kannustimia on lisätty jonkin verran, kuten lisäkorvauksia tuottajille syrjäseutujen palveluista, mutta ei olennaisesti.

Tuottajakorvausten määräytymistä on kermankuorinnan pelossa kritisoitu ja siihen onkin lisätty kriteerejä.

Aikaisemmin kriteerejä olivat vain ikä, sukupuoli ja työllisyysaste, nyt huomioon otetaan myös henkilökohtaisia terveystietoja ja hoivan tarvetta.

Maakunta voisi myös maksaa tuottajalle lisäkorvauksia syrjäseutujen palveluista.

Yritysten läpinäkyvyyteen on lisätty vaatimuksia.

Sote-keskuksen ja hammashoidon palveluntuottajien ja asiakassetelipalvelun tuottajien pitäisi vuosittain julkaista tiedot muun muassa tuloistaan, maksamistaan veroista ja verotuspaikasta, voitoista ja tappioista, johdon palkoista ja palkkioista sekä yhteiskuntavastuun toteuttamisesta.

– Isossa kuvassa nämä eivät kuitenkaan ole oleellisia muutoksia, Tainio arvioi.

Puolen vuoden lisäaika sote-keskusten avaamiseen ei myöskään ole Tainion mielestä maakunnille riittävä.

Valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa, mutta maakuntien sote-keskusten perustoiminnan pitää alkaa vasta heinäkuun alussa.

– Se on aika vähän, kun siirtymäaikaa toivottiin viisi–kuusi vuotta. Nämä ovat isoja asioita, eikä aikaisempaa kokemusta ole. Sen tähden tässä olisi ollut porrastettu voimaantulo pidemmälle ajalle hyödyllistä.

Hallitus tarjoaa lisäksi viidelle maakunnalle mahdollisuutta ottaa valinnanvapaus jo etukäteen käyttöön. Tämä tiukentaa aikataulua entisestään, sanoo Tainio.

– Muutama maakunta on kiinnostunut pilotista ja muutama ei missään nimessä ole. Suurin osa on odottavalla kannalla. Viittä pilottimaakuntaa ei ole löytynyt ainakaan vielä.

Tainion mukaan valmiimpia ovat maakunnat, joissa on jo kuntayhtymäpohja, kuten Pohjois-Karjala ja Kainuu sekä hammashoito Keskipohjanmaalla.

–  Niillä alueilla, joilla peruspalvelut ovat kunnilla ja kuntien pitäisi ne yhtiöittää, ei ole suurta innostusta, pikemminkin tuntuu ettei aika riitä.

– Kunnat tekisivät työn, jonka jälkeen yhtiöt ehtisivät toimia noin puoli vuotta, kunnes sitten tammikuun alussa 2019 siirtyisivät maakunnille. Tavallaan se olisi aikamoinen työ näin lyhyen ajan takia.

Erityisellä poikkeusluvalla maakunta voisi aloittaa sote-keskusten toiminnan vasta vuoden 2021 alussa.