Kukkapenkkejä ei kannata hoitaa "viimeisen päälle"
Suomalaiset voivat auttaa pölyttäjiä omilla pihoillaan. Tärkein teko olisi suosia kukkivia kasveja, mielellään heti aikaisin keväällä – ja läpi kesän syksyyn asti, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Mikko Kuussaari.
– Esimerkiksi krookukset alkavat kukkia heti, kun tulee vähänkin lämpöä. Ne ovat kimalaiskuningattarille hyviä ravintokasveja keväällä. Myöhemmin kesällä esimerkiksi perennakukat ja erilaiset yrttikasvit ovat hyviä pölyttäjäkasveja, kuten myös kukkivat pensaat ja puut.
Kuussaaren mukaan nurmikko, jota leikataan usein, vastaa pölyttäjien näkökulmasta lähes asfalttia. Jos nurmikon leikkuuväliä harvennetaan edes joissakin kohdissa, nurmikolle kasvaa nopeasti esimerkiksi apilaa ja niittyhumalaa, jotka houkuttelevat pölyttäjiä. Erityisen hyvä pölyttäjäteko olisi jättää omalle tontille luonnontilainen niittyalue, jonka voi niittää kerran loppukesästä.
Yltiöpäisestä pihan hoitamisesta ja siisteydestä voisi Kuussaaren mukaan vapaasti tinkiä pölyttäjien etuun vedoten.
– Viimeisen päälle hoidetuista kukkapenkeistä ei juuri löydy pesäpaikkoja pölyttäjille. Vaihtoehtoisesti pesäpaikkoja voi tarjota laittamalla pihalleen hyönteishotellin.
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteistutkija Juho Paukkunen kannustaa suosimaan pajuja, sillä ne kukkivat varhain keväällä, jolloin muita kukkivia kasveja ei vielä juurikaan ole. Hän suosittelee myös välttämään torjunta-aineiden käyttöä.