Kriisinhallinnassa täytyy vahvistaa EU-yhteistyötä, keskustan Jouni Ovaska linjaa
Kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean varapuheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) katsoo, että kriisinhallinnassa on kehitettävä erityisesti EU-tasolla tapahtuvaa yhteistyötä.
Kriisinhallintaoperaatiot ovat tulleet monimutkaisemmiksi, vaikeimmiksi, vaarallisemmiksi ja myös kalliimmiksi, Ovaska sanoo tiedotteessa.
Valtioiden sisäiset konfliktit ovat lisääntyneet, suurvallat ajavat konfliktialueilla omia intressejään, hauraat valtiot ja huono hallinto vaikeuttavat konfliktien ratkaisua.
– Kriisinhallinnassa tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta, rauhanrakentaminen, humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyön keinot, Ovaska sanoo.
EU voi olla monipuolisen keinovalikoimansa myötä merkittävä kriisinhallintatoimija erityisesti lähialueillaan ja yhä enemmän Afrikan mantereella, Ovaska toteaa.
– Afrikan vakaudella ja kehityksellä on yhteytensä Eurooppaan. EU:n kriisinhallintaoperaatiot ovat nykyään leimallisesti koulutus- ja neuvonanto-operaatioita, mikä sopii luontevasti Suomen kriisinhallintaprofiiliin ja -osaamiseen myös Afrikassa, kansanedustaja sanoo.
Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea luovutti keskiviikkona mietintönsä, jossa tarkasteltiin kansainvälisen kriisinhallinnan kehittymistä, tarpeita ja toimintaympäristöä sekä annettiin suosituksia tulevaisuuden kriisinhallintaosallistumiselle ja vaikuttavuuden parantamiselle.
Ovaska sanoo, että kriisinhallintapolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja sillä on oltava vahva parlamentaarinen selkänoja jatkossakin.
– Kriisinhallintaoperaatioihin osallistumalla Suomi kehittää henkilöstöään sekä sen osaamista ja kokemusta. Osallistumispäätöksiä tehtäessä on kyettävä arvioimaan, miten operaatiot palvelevat joukkojemme koulutusta ja kansallista puolustusta.