Korkojen nousu ei saanut suomalaisia tyhjäämään säästöporsaitaan ekstralyhennyksiin – nollakorkosukupolvi opettelee nyt vanhaa normaalia

Korkojen nousu ei ole saanut asuntovelallisia joukoittain tyhjentämään puskuritilejään tai arpajaisvoittojaan ylimääräisiin lainanlyhennyksiin. Suomen kolmesta suurimmasta lainoittajasta eli OP:sta, Nordeasta ja Danske Bankista kerrotaan STT:lle, että yksittäiset asiakkaat ovat kiihdyttäneet lyhennystahtiaan, mutta kovinkaan laajasta ilmiöstä ei ole kyse.

Kohonneet elinkustannukset ja esimerkiksi nopeasti paisuneet sähkölaskut eivät ole saaneet velallisia myöskään turvautumaan lyhennysvapaisiin ainakaan massoittain. Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala sanoo, että ihmiset ovat hyvin pitkälti pitäytyneet sovituissa lainanmaksuaikatauluissa eikä mittavaa ilmiötä ole havaittavissa kumpaankaan suuntaan.

Tilanne ei yllättänyt asuntolaina-asiantuntijaa, sillä suomalaiset ovat yleisesti tunnollisia velallisia.

– Sanotaan niin päin, etten olisi yllättynyt, vaikka esimerkiksi lyhennysvapaiden käyttö olisi lisääntynyt. Ehkä tämä alleviivaa suomalaisen asuntolainajärjestelmän kestävyyttä ja vakautta, ja se näkyy myös tuoreimmassa tulosjulkaisussa, Pajala kertoo.

Nordea tiedotti aiemmin tässä kuussa tuloksensa parantuneen loppuvuonna selvästi korkotason nousun tukemana. Samoin OP-ryhmä ilmoitti yltäneensä viime vuonna ennätystulokseen.

OP:lla ylimääräisten lyhennysten määrä lähti viime kesänä nousuun, mutta euromääräisesti ekstralyhennysten määrä on kuitenkin pientä. OP:n henkilöasiakkaiden rahoituksen ja asumispalveluiden johtaja Satu Nurmi sanoo, ettei kyse ole merkittävästä trendistä.

Lyhennysvapaisiinkaan ei ole laajasti turvauduttu, vaikka Nurmen mukaan sellainen hypoteesi monilla varmasti mielessä olikin.

– Hakemuksia tulee normaali määrä tai vähemmän kuin aiempina vuosina, eli ollaan ihan samoissa lukemissa kuin silloin, kun korot olivat negatiiviset tai lähellä nollaa.

Jonkin verran asiakkaat ovat halunneet neuvotella kuukausieriään uusiksi, mutta poikkeuksellisen yleistä sekään ei OP:lla ole.

Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala sanoo, että asiakkaat eivät ole intoutuneet tekemään ylimääräisiä lyhennyksiä. Sen sijaan lyhennysvapaiden suosio on Danskella kasvanut: kun pandemian aikana lyhennysvapaata haki joka viides, tammikuun alkupuolella määrä oli joka seitsemäs.

– Kun korkovähennysoikeus on poistunut ja elämisen kulut nousseet, tulojen ja menojen tasapainossa on tapahtunut lyhyessä ajassa aika monta muutosta, Takala huomauttaa.

Lyhennysvapailla on siis haettu pelivaraa sen sijaan, että taloutta kiristettäisiin lyhentämällä lainan pääomaa.

Se, että nollakorkoaikakauden päättyminen on saanut yksittäiset asuntovelalliset ryhtymään ylimääräisiin lyhennyksiin, on Nordean Pajalan mukaan järkevää usein muttei aina.

Jos velallisella on säästötilillä korvamerkitsemätöntä rahaa tai tänä keväänä tulee tieto yllättävän suuresta veronpalautuspotista, Pajala ei opasta suin päin säntäämään verkkopankkiin tekemään lyhennyksiä. Hän korostaa suunnitelmallisuuden tärkeyttä.

– Kannattaa istua keittiön pöydän ääreen ja miettiä, miltä oma kassavirta näyttää. Onko tulossa jokin iso hankinta tai onko vaikkapa sähkölämmitteisen omakotitalon seuraavaan laskuun varauduttu?

Pajala neuvoo pohtimaan, mitä hyötyä ylimääräisellä lyhennyksellä saavutetaan. Toisaalta pääoma ja siten korkosumma pienenevät, mutta toisaalta raha voisi tuottaa paremmin esimerkiksi rahastossa.

OP:n Nurmi neuvoo myös pohtimaan ratkaisua rauhassa. Jos lyhennettävänä on useita lainoja, järkevintä on Nurmen mukaan lyhentää esimerkiksi kulutusluottoa, jonka korko on asuntolainaa korkeampi.

Dansken Takala huomauttaa, että säästöpuskuria on hyvä olla kolmen tai neljän kuukauden menoja vastaava määrä. Lyhennysvapaa on yksi tapa kerryttää puskuria, mutta Takala muistuttaa myös kuukausierän muovaamisesta, joka on hänen mukaansa vähemmän tunnettu ja vähemmän käytetty keino.

– Jos kulut karkaavat ja taloudellisesti on vaikea pärjätä, pienempi kuukausierä on yksi työväline.

Koska nollakorkojen aika kesti useita vuosia, joillekuille korkojen nousu tuntuu epänormaalilta tilanteelta. On syntynyt asuntolainasukupolvi, joka ei ole henkilökohtaisesti kokenut mitään muuta kuin nollakorot. Siksi pankeissa tehdään myös taloudellista kansanvalistusta.

– Keskustelu on välillä mielenkiintoista, kun mietitään, että olimme asuntolainan korkojen osalta poikkeustilassa, ja nyt olemme normaalissa tilanteessa, jossa rahalla on hinta. Ei se ole sen ihmeellisempi juttu, Nordean Pajala sanoo.

OP:n Nurmi kertoo, että monet asiakkaat ovat ymmärtäneet aikojen muuttuneen mediaa seuraamalla. Koronnousun alkuvaiheessa puhelinpalveluun tuli hänen mukaansa jonkin verran puheluita, joissa ihmeteltiin korkokulujen nousua, ja edelleen yksittäiset asiakkaat saattavat korontarkistuspäivän aikoihin tiedustella asiasta.

Danskella neuvonnan tarve tuli selvästi ilmi, kun inflaatio alkoi kiihtyä ja Euroopan keskuspankki tiedotti korkotason noususta. Takala sanoo monien asiakkaiden tottuneen siihen, ettei korontarkistuspäivänä tapahtunut mitään, mutta viime vuonna asia alkoi kiinnostaa.

– Paljon tuli kyselyitä, että paljonko korko voi nousta, millaista korkoa ennustetaan oman korontarkistuspäivän tienoille ja mistä päivämäärän saa selville. Nyt kysyntä on jonkin verran laskenut.