Asiantuntija: On harhakuvitelmaa, että Kiina olisi sivustakatsoja Ukrainan sodassa – Ei halua Venäjän häviävän

On harhakuvitelma ajatella, että Kiina olisi jonkinlainen puolueeton sivustakatsoja Ukrainan sodassa, sanoo yhdysvaltalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija John R. Deni. Hänen mukaansa Kiina tukee Venäjää ja sillä on siihen hyvät strategiset perusteensa.

– Kiina ei todellakaan halua Venäjän häviävän, koska se merkitsisi sitä, että Yhdysvallat voisi kääntää enemmän huomiotaan (Euroopasta) Aasian ja Tyynenmeren alueelle, Deni sanoo STT:lle puhelinhaastattelussa.

Poliittisesti Kiina on myötäillyt Venäjän kertomusta sodan perussyystä (Yhdysvallat ja Nato), eikä maan hiljattain julkistama niin kutsuttu Ukrainan rauhansuunnitelma sen paremmin tuomitse Venäjän hyökkäystä kuin vaadi miehitysjoukkojen vetäytymistä Ukrainasta.

Sen sijaan Kiina on tarjonnut yhä pahemmin eristyksiin joutuneelle Venäjälle markkinat sen energiaviennille ja jatkanut myös muuta kaupankäyntiä. Tätä länsimaat ovat Denin mukaan katsoneen enemmän tai vähemmän sivusta.

– Me emme ole tehneet mitään Kiinaa vastaan sillä perusteella, että se on tukenut Venäjän taloutta. Meidän toimemme eivät ole vaikuttaneet mitenkään Kiinan kykyyn tai haluun ostaa venäläistä energiaa, hän sanoo.

Hieman ennen Venäjän hyökkäystä tavanneet presidentit Vladimir Putin ja Xi Jinping julistivat, ettei Venäjän ja Kiinan ystävyys tunne mitään rajoja. Yhtä lännen asettamaa rajaa Kiina on kuitenkin ainakin toistaiseksi kunnioittanut, kun se on Iranista poiketen pidättäytynyt tukemasta Venäjää asetoimituksin.

– Lännessä ei usein ymmärretä sitä taloudellista vaikutusvaltaa, joka meillä on Kiinaan markkinoilla. Se on ainoa asia, mikä on estänyt Kiinaa osallistumasta sotaan suoremmin, Deni sanoo.

Hänen mukaansa länsimaiden onkin syytä pitää painetta jatkossakin yllä muun muassa julkistamalla Kiinan ja kiinalaisten yritysten tekemisiä koskevaa tiedustelutietoa.

Deni muistuttaa Kiinan johdon olevan riippuvainen suhteellisen reippaasta talouskasvusta, jotta se kykenee ylläpitämään vakautta ja järjestystä kotimaassaan.

– Meillä on lännessä paljon sellaista vipuvoimaa Kiinan kauppaan, jota emme tällä hetkellä käytä kovin hyvin hyväksi, Deni arvioi.

Hänen mukaansa Euroopan ja Yhdysvaltain olisi hyvä sopia yhteisestä linjasta tämän ”kauppatyökalun” käyttämisessä.

Yhdysvaltain maavoimien sotakorkeakoulussa tutkimusprofessorina työskentelevä ja yhdysvaltalaisten sotilaskomentajien neuvonantajana toiminut Deni korostaa, että Kiinan mahdollinen sotilaallinen tuki Venäjälle voisi olla käänteentekevää sodassa Ukrainaa vastaan.

Kiinan sotateollisuuden tuotantokapasiteetti on huomattava, eivätkä sen ammusvarastot ole sodan aikana huvenneet kuten Ukrainaa tukevissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken onkin tehnyt selväksi, että Venäjän aseistaminen johtaisi välittömästi pakotteisiin Kiinaa ja kiinalaisia yrityksiä vastaan. Hän myös kertoi hiljattain Yhdysvaltain tiedustelutietojen osoittavan, että Kiina ainakin harkitsee Venäjän tukemista nyt myös asein. Tämän Kiina kiisti tuoreeltaan.

Poliittisella tasolla Kiinan myötämieli Venäjälle ei ole jäänyt epäselväksi. Maan ykkösdiplomaatti Wang Yi vieraili hiljattain Moskovassa tapaamassa Putinia. Venäjälle sodankäynnin tukialueen tarjonneen Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka otettiin puolestaan Pekingissä vastaan kaikkein korkeimmalla tasolla.

Tosin myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ehdottanut tapaamista Xin kanssa, mikä saattaisi hämmentää Kiinan ja Venäjän johtajien veljeilykuviota.

Venäjän talouden pönkittämisen lisäksi Kiina tukee hyökkääjää myös muilla keinoilla. Yhdysvaltain ulkoministeriössä ulkomaisen propagandan ja disinformaation vastaista taistelua johtavan James Rubinin mukaan Kiina ja Venäjä käyttävät yhdessä miljardeja dollareita virheellisen tiedon levittämiseen muun muassa Ukrainan sodasta.

Rubinin mukaan Kiinan panos tässä urakassa on maantieteellisesti laajempi ja rahallisesti merkittävämpi kuin konsanaan Venäjän.

– Me (Yhdysvallat) ja länsi olemme olleet hitaita vastaamaan tähän, ja on reilua todeta, että meillä on vastassamme hyvin, hyvin suuri haaste, Rubin kommentoi Guardian-lehdelle.

– Kommunikaation alalla Kiinan ja Venäjän yhteistoiminta on lähes saumatonta, hän jatkoi.

Samalla kun Kiina tukee Venäjää, sen omat sotilasasiantuntijat keräävät kiivaasti oppeja Ukrainan sodasta. Asia kiinnostaa, sillä Kiina on tukeutunut Venäjään ja sen aseteollisuuteen omien asevoimiensa kehittämisessä.

Maiden läheisten suhteiden vuoksi Kiinassa ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu kovin rehellisiä kuvauksia Venäjän vastoinkäymisistä sotarintamalla, mutta niistä todennäköisesti pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan opiksi.