"Kahvikoneesta se lähti" – Olli Rainio on harrastanut ratkaisukeskeistä politiikan tekoa jo yläasteelta lähtien
Politiikan pariin voi ajautua monia erilaisia väyliä pitkin ja hyvinkin vaihtelevissa elämäntilanteissa.
Torniolaiselle Olli Rainiolle virisi ajatus vaikuttamisesta yhteisiin asioihin niinkin varhain kuin peruskoulun yläasteella. Koulukaverusten kahvihammasta kolotti joskus välitunnilla siihen malliin, että asiaan piti etsiä toimiva ratkaisu.
– Kahvikoneesta se lähti. Mietittiin porukalla, että jotain virkistystä pitäisi saada koulupäiviin. Joku keksi idean kahvikoneesta ja oppilaskunnan puheenjohtajana lähdin viemään ajatusta eteenpäin. Niinhän se sitten viimein saatiin hommattua, Rainio muistelee vaikuttajauransa alkusysäystä.
Varusmiestoimikunnan ja Keskustanuorten kautta tie vei ensimmäistä kertaa kuntavaalien listoille vuonna 2017.
– Tulos oli silloin omasta mielestäni yllättävänkin hyvä. Pääsin valtuuston lisäksi myös kaupunginhallituksen jäseneksi. Viime kuntavaaleissa luottamusta tuli jo sen verran paljon äänimäärän tuplaantuessa, että tulin valituksi kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.
Lapin yliopistossa yhteiskuntatieteitä opiskeleva ja aiemmin tradenomiksi valmistunut Olli Rainio haluaa omassa poliittisessa agendassaan korostaa kansalaisten antaman luottamuksen ja yhteistyötaitojen merkitystä.
– Minun mielestäni poliitikkojen tehtävä ei ole luetella yhteiskunnassa esiintyviä ongelmia, vaan etsiä niihin oikeita ratkaisuja. Itse koen olevani ratkaisukeskeinen tyyppi. Tykkään myös pelata numeroiden kanssa, vaikka luvut ei esimerkiksi kuntataloudessa aina niin positiivisia olekaan, hän huokaa.
Kaupunginhallituksen ja seutuhallituksen johtopaikat sekä varsinainen leipätyö kansanedustaja Markus Lohen avustajana ovat laajentaneet nuoren miehen verkostoja entisestään.
– Ei politiikkaa todellakaan yksin tehdä. Mitä enemmän jalkaudut ja käyt keskusteluja ihmisten kanssa, sen varmemmalla pohjalla pystyt myös tekemään oikeita päätöksiä. Onnistumista arvioidaan sitten säännöllisin väliajoin vaaleissa, Rainio muistuttaa.
Uunituore Peräpohjolan piirin puheenjohtaja pääsee johtamaan joukkoja edestä myös kohti huhtikuussa odottavia eduskuntavaaleja.
Kolmikymppinen Olli Rainio toteaa olevansa tosimielellä liikenteessä niin henkilökohtaisella tasolla kuin puolueenkin asemien puolustamisessa. Tukalasta kannatustilanteesta on vain yksi tie ja se on ylöspäin.
– Se myönnettäköön, että keskusta on ollut hallitustyön vanki. Tähän asti on jouduttu puhumaan hallituksen äänellä, tästä eteenpäin kohti vaaleja puhutaan keskustan äänellä.
Asetelmien pitäisi Rainion mukaan kääntyä sitä enemmän keskustan puolelle, mitä lähemmäs vaalipäivää mennään. Nuori mies odottaa puolueen vaaliohjelmaa suurella mielenkiinnolla.
– Uutiset ovat nykyään täynnä asioita, joiden ajajana keskusta on kunnostautunut jo pitkään. Esimerkiksi huoltovarmuuden, metsätalouden ja kotimaisen energiantuotannon merkitys tajutaan nyt entistäkin paremmin, hän mainitsee.
Kenttäväen ja oman puoluekoneiston herättely kuuluu niin ikään siihen työkalupakkiin, mikä keskustalla on vielä täydellä teholla aukaisematta.
Olli Rainio on varma siitä, että keskustahenkisyys ei ole maakunnista mihinkään kadonnut.
– Porukka lähtee kyllä mukaan, jos se kokee toiminnan merkitykselliseksi. Meidän tehtävänä on nyt osoittaa, että toiminnalla todellakin on merkitystä. Eikä tämä koske pelkästään näitä eduskuntavaaleja. Varsinaiset kenttäkierrokset jatkuvat toden teolla myös niiden jälkeen, hän vakuuttaa.
Nuoremman polven lappilaisvaikuttajaa korpeaa erityisen paljon maakunnasta valittavien kansanedustajien määrän tippuminen seitsemästä kuuteen.
Huoleen ei vaikuta Rainion mielestä pelkästään se, että kolmannen keskustaedustajan paikan on povattu olevan liipaisimella.
Kun kyseessä on lähes puolen Suomen kokoinen alue, voidaan hyvällä syyllä kysyä, toteutuuko demokratia jatkossa parhaiten pelkästään väkilukuun perustuvan vaalimatematiikan pohjalta.
– Tilanne on karmea ja sen korjaaminen ansaitsisi nousta enemmänkin keskusteluun, Rainio myöntää.
– Nykyinen systeemi ei ota huomioon ollenkaan esimerkiksi eri maakuntien potentiaalia. Lapissa pelkästään energiahankkeissa on investointipotentiaalia kymmenien miljardien edestä. Jos niistä pystytään hyödyntämään edes muutamia prosentteja, puhutaan edelleen vähintään sadoista miljoonista euroista. Eikä vielä ole huomioitu esimerkiksi kestävän teollisuuden ja matkailun mahdollisuuksia. Paras asiantuntemus niiden edistämiseksi löytyy kuitenkin Lapista, torniolainen vakuuttaa.
Koko ikänsä kotiseudullaan asunut Olli Rainio pitää Kemi-Tornion seutukunnan tulevaisuuden näkymiä kaikesta huolimatta erinomaisina.
Metsä Groupin sellutehdashanke Kemissä etenee kovaa vauhtia ja ruostumatonta terästä taotaan edelleen Torniossa koko maailman kattaville vientimarkkinoille.
– Outokumpu kertoi lisäksi suuria uutisia biokoksihankkeesta, joka toisi toteutuessaan kymmeniä uusia työpaikkoja alueellemme. Nyt on meistä alueen päättäjistäkin pitkälti kiinni, miten hyvin tämän tilanteen pystymme hyödyntämään, Rainio myöntää.
– Myös valtakunnanrajan yli tehtävä yhteistyö on mahdollisuus, jonka merkityksen oikeastaan vain me täällä asuvat kunnolla ymmärrämme. Tämä näkyi erityisesti korona-aikana, kun ministeriöstä tuli välillä aika outojakin rajoituksia, hän muistelee.
Suurin huolenaihe liittyykin tällä hetkellä alueen väestönkehitykseen. Tuoreiden tilastojen mukaan Meri-Lapin kaupungit kärsivät muuttotappiosta, kun taas Rovaniemen asukasluku porskuttaa kasvukäyrällä.
Päätavoite ei Rainion mukaan saa olla kuitenkaan verinen kilpailu tai muiden seutukuntien ”kuppaaminen” aktiiviväestöstä ja osaavasta työvoimasta.
– Jos ja kun saamme tänne investointien ansiosta uusia asukkaita, niin se on jostain muualta pois. Huomattavasti parempi tilanne olisi, jos saisimme syntyvyyden käännettyä kasvuun.
Perhepoliittisten toimien ohella siihen vaaditaan Olli Rainion mielestä myös yleistä asennemuutosta.
– Esimerkiksi mediajulkisuus ei kohtele lasten hankintaa ja perheen perustamista nykyään mitenkään positiiviseen sävyyn. Itsekin tajuan lapsen tuoman ilon kunnolla vasta nyt, kun minusta on kaksivuotiaan isänä tullut alan asiantuntija.