"Jos tämä on kokoomukselle siltarumpupolitiikkaa, niin olkoon" – Korkeakoulutusta ja tutkimusta tarvitaan eri puolilla Suomea, Hanna Kosonen sanoo
Kokoomuksen varapuheenjohtajan Sanni Grahn-Laasosen mukaan tiede- ja korkeakoulupolitiikassa tehdään nyt ”siltarumpupolitiikkaa”.
– Vastustan viimeiseen asti sitä, että yliopistoista ja tieteestä tehdään siltarumpupolitiikan välineitä, Grahn-Laasonen kirjoittaa Twitterissä.
Hän vastasi kommentillaan Helsingin Sanomien jutun aloittamaan keskusteluun siitä, että hänen opetusministeriaikojensa yhdistymispuheet raivostuttivat yliopistot, mutta keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko jakaa nyt aloituspaikkoja ja koulutusvastuita ympäri maata.
Keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen toimi tiede- ja kulttuuriministerinä elokuuhun saakka, kaikkiaan vuoden ajan. Hän katsoo, että kokoomuksen korkeakoulupolitiikka poikkeaa suuresti keskustan linjasta.
– Allekirjoittanut ja nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko olemme päättäneet noin 10 000 uudesta aloituspaikasta vuosina 2020–2022 alkaviin koulutuksiin korkeakouluissa ympäri Suomen, Kosonen sanoo tiedotteessa.
– Lisäksi olemme laajentaneet korkeakoulujen koulutusrepertuaaria. Tulevaisuudessa esimerkiksi Oulussa koulutetaan psykologeja, Jyväskylässä ja Turussa diplomi-insinöörejä, Savonlinnassa liikunnanohjaajia, Kajaanissa sosionomeja, Seinäjoella insinöörejä ja Rovaniemellä rakennusmestareita.
Keskustalle näissä päätöksissä on pohjimmiltaan kyse yhteiskunnallisesta tasa-arvosta sekä kestävän kasvun mahdollistamisesta, Kosonen kertoo.
– Jokaisella nuorella pitää asuinpaikasta ja kotitaustasta riippumatta olla yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja sivistykseen niin pitkälle, kuin omat rahkeet kantavat. Jos ja kun tämä on kokoomukselle ”siltarumpupolitiikkaa”, niin olkoon. Puolueilla on eroja ja politiikalla on väliä.
Kososen mukaan Suomen pärjäämisen ja tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että korkeakoulutusta ja tutkimusta on eri puolilla Suomea.
– Eri alojen yrityksillä ja muilla työnantajilla läpi Suomen oli jo ennen korona-aikaa pulaa osaavista työntekijöistä. Yksi suurimmista kasvun esteistä on ollut osaajapula. Koulutuspaikkojen lisäyksillä vastataan osaltaan tähän pulaan.
Tulevaisuudessa korkeakoulutettujen tarve Suomessa tulee edelleen kasvamaan, Kosonen toteaa.
– Tavoite korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden kasvattamisesta onnistuu huonosti keskittävällä politiikalla.
Kososen mukaan koulutuksen keskittäminen Grahn-Laasosen ja kokoomuksen tapaan olisi ”kertakaikkisen väärää politiikkaa”.
– Keskustalaisille ja maan hallitukselle osaamiskeskittymien vahvistaminen ei tarkoita Grahn-Laasosen ja kokoomuksen harjoittamaa pienempien korkeakoulujen ja kampusten lakkauttamista tai lakkautusuhkaa.
– Monipuolista koulutustarjontaa ja korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta ei pitäisi asettaa vastakkain. Ylipäätään on niin, että vain osaamisella Suomi pystyy nousemaan kestävästi takaisin jaloilleen.
Alueella tunnetaan parhaiten julkisen työvoiman tarpeet sekä aluetta ympäröivä elinkeinoelämä ja sen tarpeet, Kosonen näkee.
– Korkeakoulujen ja työelämän yhteistyöhön sekä toiveisiin on syytä vastata. Olemme halunneet antaa korkeakouluille työrauhan ja tukea korkeakoulutuksen sekä tutkimuksen ammattilaisia heidän tärkeässä työssään.
– Vain osaaminen kannattelee tätä maata kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Siksi koulutuksen ohella myös tutkimusta, huippusellaista, pitää olla eri puolilla Suomea, Kosonen sanoo.