Jatkosodan aikana Suomeen saapui yhdysvaltalainen valokuvaaja, jolla oli salainen tehtävä

Jatkosodan aikana kesällä 1942 Suomeen saapui salaiselle matkalle yhdysvaltalainen valokuvaaja Therese Mabel Bonney (1894–1978). Matkaan hänet oli lähettänyt Yhdysvaltain silloinen keskustiedustelupalvelu COI.

Bonneyn tehtävänä oli paitsi hankkia tiedustelutietoa myös taivutella Suomi vaihtamaan puolta sodassa. Asiasta vihiä saanut Saksan salainen poliisi Gestapo varoitti Suomen valtiollista poliisia Valpoa, mutta siitä huolimatta Bonney pääsi Suomeen. Miten se oli mahdollista?

– Se on hyvä kysymys. Mitään tarkkoja papereitahan siitä ei ole, mutta mitä ilmeisimmin sen takana on Mannerheimin henkilökohtainen asiaan puuttuminen, sanoo dosentti Henry Oinas-Kukkonen.

Oinas-Kukkonen on Oulun yliopiston kansainvälisten suhteiden ja informaatioverkostojen historian dosentti. Hänen Bonneya käsittelevä tutkimusartikkelinsa on tänä keväänä julkaistu Yhdysvalloissa teoksessa Reporting World War II.

Suomessa Bonney keskusteli muun muassa presidentti Risto Rytin ja valtiovarainministeri Väinö Tannerin kanssa.

– Suomi ja Yhdysvallathan eivät olleet sodassa keskenään, eikä kumpikaan halunnutkaan joutua toisen osapuolen kanssa sotaan. Tuossa vaiheessa diplomaattisuhteetkin olivat vielä ihan ok. Mutta vaikeahan tilanne oli molemmille osapuolille.

Oinas-Kukkonen uskoo, että sekä Suomella että Yhdysvalloilla oli halu keskustella Suomen roolista sodassa.

– Suomella ei ollut halua joutua sotaan Yhdysvaltain kanssa, ja kyllä jo tuossa vaiheessa mietittiin, kuinka Saksan kelkassa käy. Yhdysvallathan oli myös yrittänyt välittää rauhaa Suomelle, mutta yhdysvaltalaisaloitteet olivat epäonnistuneet. Neuvostoliitolla ei ollut silloin halukkuutta rauhaan. Sillä oli toive ehdottomasta antautumisesta.

Erikoista on, että Bonney pääsi lähtemään jatkosodan aikana rintaman etulinjalle Laatokalle. Bonney itse on sanonut olleensa linnun lentomatkan päässä Leningradista.

Jatkosodan aikaisella salaisella matkallaan Bonney otti liki 250 valokuvaa.

Bonney oli ollut Suomessa jo ylimääräisten kertausharjoitusten aikaan kesällä 1939. Harjoituksia hän pääsi kuvaamaan, koska kaiken takana oli Propagandaliitto. Sen toiminnan ytimessä oli Finlandia Uutistoimisto, jonka palkkalistalla Bonney oli.

– Suomalaiset halusivat osoittaa (Bonneyn) kuvilla sotilaallista kyvykkyyttä ja voimaa paitsi Neuvostoliiton myös lännen suuntaan. Ennen kaikkea haluttiin Bonneyn kuvien kautta rummuttaa sitä, että Suomi on länsimainen demokratia ja puolustaa läntisiä arvoja, jotka näkyvät muun muassa kulttuurissa ja koulutuksessa.

Bonneyn kuvilla pyrittiin Oinas-Kukkosen mukaan viestimään, että Suomi on varautunut idästä tulevaan uhkaan.

Talvisodan aikana Bonney pääsi suomalaisjoukkojen mukana kuvausmatkoille rintamalle.

– Olen nähnyt asiakirjoja, joissa on lyijykynällä merkitty jonon jatkoksi hänen nimensä, Oinas-Kukkonen kertoo.

Bonneyn ottamat sadat ja taas sadat valokuvat levisivät ympäri maailmaa kertoen sodasta, jota Bonney kutsui totuusratsiaksi.

Puolustusvoimain ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim myönsi talvisodan jälkeen Bonneylle Suomen Valkoisen Ruusun mitalin. Siitä tuli Oinas-Kukkosen mukaan Bonneyn tavaramerkki.