Hallitus yrittää rajata maahanmuuttajaperheiden kotihoidon tukea – oikeusasiamies näkee yhä ongelmia

Eduskunnan oikeusasiamies näkee yhä ongelmia kotihoidon tuen rajaamiseksi kaavaillussa uudistuksessa. Hallitus muutti helmikuussa ehdotustaan, ja luonnos hallituksen esityksestä on ollut lyhyellä lisälausuntokierroksella.

Alun perin kotihoidon tuen maksamisen edellytykseksi ehdotetettiin, että perheen molemmat vanhemmat ovat asuneet Suomessa vähintään kolme vuotta 16 vuotta täytettyään. Ehdotusta muutettiin niin, että asumisaikavaatimus koskisi ainoastaan vanhempaa tai huoltajaa, joka hoitaa lasta.

Sisällöstä käytiin ennen ehdotuksen muuttamista poliittista vääntöä hallituksessa olevien perussuomalaisten ja RKP:n välillä.

Oikeusministeriö katsoo nyt lausunnossaan, että ehdotettu uudistus merkitsisi hallituksen tekemän muokkauksen jälkeenkin merkittävää muutosta kotihoidon tukeen ”perhe-etuutena, joka on yhdenvertaisesti kaikkien lapsiperheiden saatavilla”.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnossa taas todetaan, että muutoksesta huolimatta esitetty keino ei vaikuta kohtelevan perheitä yhdenvertaisella tavalla, koska sääntely kohdistuisi niin sanotusti kolmannesta maasta muuttaviin perheisiin.

EU:ssa, Euroopan talousalueella tai Sveitsissä asuminen rinnastetaan ehdotuksessa Suomessa asumiseen.

Oikeusasiamiehen mukaan muutoksella heikennettäisiin ennen kaikkea maahanmuuttajaperheiden vapautta valita pienten lasten hoidon järjestäminen. Lisäksi se osuisi erityisesti naisiin.

Lapsen oikeuksien sopimuksen ja kansallisen lainsäädännön lähtökohtana on, että vanhemmat vastaavat ensisijaisesti lapsen edusta ja hyvinvoinnista. Julkisen vallan tulee tukea vanhempia tehtävässä.

– Nyt ehdotetussa sääntelyssä tähän vanhemman oikeuteen puututaan niiden perheiden osalta, jotka eivät täytä asumisaikaedellytystä. Valittu ratkaisu voi tältä osin vaikuttaa suoraan lapsen edun lapsikohtaiseen ja yksilölliseen toteutumiseen, sanoo apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnossa.

Muun muassa oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Soste ry ja Lastensuojelun Keskusliitto nostavat lausunnoissaan esille vastaavia huolia.

Hallitus pyrkii niin sanotulla Norjan mallilla edesauttamaan maahanmuuttajien kotoutumista ja kielen oppimista. Lisäksi tavoitteena on edistää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

Eduskunnan oikeusasiamies suhtautuu varauksin siihen, kuinka hyvin pakottavan lainsäädännön keinoin voidaan vaikuttaa lapsen hoivaan liittyviin asioihin, jotka ovat aikaan, paikkaan ja kulttuuriin sidottuja.

– Pidän ongelmallisena tilannetta, jossa kotihoidon tuki poistetaan asumisaikavaatimuksen perusteella, mutta tavoitteet jäävät toteutumatta eli lapset eivät saa varhaiskasvatusta eikä vanhempi kotoutumispalveluita.

Myös palkansaajien keskusjärjestö SAK esittää lausunnossaan kriittisiä huomioita. Järjestön mukaan hallituksen tavoitteita ei saavuteta etuusleikkauksilla vaan parantamalla kotoutumispalveluita.

– Onkin ristiriitaista, että (pääministeri) Petteri Orpon (kok.) hallitus leikkaa myös kotoutumispalveluista samalla, kun esimerkiksi tällä esityksellä kotoutumispalveluihin halutaan ohjata maahanmuuttajia nykyistä tehokkaammin.

Esitysluonnoksessa arvioidaan, että vain osa kohdeperheistä hoitaisi lapsen kotona, vaikka oikeus tukeen poistuisi. Tällöin muutos olisi heille puhtaasti vain toimeentulon heikennys. Tähän epäkohtaan kiinnittävät huomionsa useat lausunnonantajat.

– Norjassa vastaavan kaltainen muutos ei tuottanut merkittäviä työllisyys- tai käyttäytymisvaikutuksia. Sen sijaan kolmansista maista muuttaneiden lapsiperheiden suhteellinen tuloköyhyys kasvoi, sanotaan Sosten lausunnossa.

Norjassa kotihoidon tukea vastaavaa etuutta voi saada henkilö, joka on asunut Norjassa vähintään viisi vuotta.

Apulaisoikeusasiamies Sarjan mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnalta olisi syytä pyytää näkemys asiaan.

– Vaikka esitysluonnoksessa onkin erikseen käsitelty sen vaikutuksia yhdenvertaisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja osin myös lasten oikeuksien näkökulmasta ja tuotu esiin perustuslakivaliokunnan asiaan liittyviä kannanottoja, katson hallituksen tavoin, että näiltä osin asiassa olisi syytä pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto.

Hoitorahan määrä on Kelan mukaan yhdestä alle 3-vuotiaasta 378 euroa kuussa. Perheen muista lapsista maksetaan lisäksi tätä pienempää tukea. Kotikunta voi maksaa kuntakohtaista lisää. Perhe voi myös saada hoitolisää tulojen perusteella.