Hallituksessa erimielisyyttä valkoposkihanhien "pistämisestä pataan"
Hallituksessa on erimielisyyttä valmistelusta, joka tähtää valkoposkihanhien ja merimetsojen siirtämiseen metsästyslain piiriin.
Osa hallituspuolueiden edustajista ihmettelee, missä viipyy maa- ja metsätalousministeriön esitys, jolla sallitaan valkoposkihanhen ”pistäminen pataan”. Hallitusohjelman mukaan poikkeusluvalla haltuun otettujen lintujen lihaa on voitava hyödyntää.
Lisäksi hallitusohjelman mukaan tarpeettomat metsästysrajoitukset elinvoimaisten lajien, kuten merimetson ja valkoposkihanhen, osalta poistetaan, ja lajit siirretään metsästyslain piiriin.
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä sai viime viikolla valmiiksi mietintönsä. Mietintö on kirjoitettu hallituksen esityksen muotoon, mutta se vaatii vielä poliittisia neuvotteluita.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoo STT:lle, että poikkeusluvalla haltuun otettujen lintujen lihan syöminen kielletään kansallisessa lainsäädännössä eli voimassa olevassa luonnonsuojelulaissa.
– Se voitaisiin siinä lainsäädännössä kyllä muuttaa, Essayah sanoo.
Luonnonsuojelulaki kuuluu ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) johtamalle ympäristöministeriölle.
Ympäristöministeriö jätti mietintöön eriävän mielipiteen. Se katsoo, ettei hallitusohjelmakirjauksen toteuttaminen edellytä muutoksia luonnonsuojelulakiin, vaan ainoastaan metsästyslakiin ja riistavahinkolakiin.
Mietinnössä ehdotetaan metsästyslain ja luonnonsuojelulain muuttamista siten, että merimetso ja valkoposkihanhi olisivat edelleen luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettuja, mutta lajien rauhoituksesta poikettaisiin jatkossa metsästyslain perusteella.
Ympäristöministeriön mukaan ehdotus ei mahdollista hallitusohjelman kirjauksen toteutumista siitä, että poikkeusluvalla metsästetyn linnun lihaa voisi hyödyntää.
– Saaliin haltuunotto ja hyödyntäminen ovat vakiintuneesti sisältyneet metsästyslakiin kansallisessa lainsäädännössä, kun taas luonnonsuojelulaki ei sisällä tällaisia mahdollisuuksia, ympäristöministeriön vastineessa todetaan.
Ympäristöministeriö esittää vaihtoehtoisena ratkaisuna, että valkoposkihanhi ja merimetso siirretään metsästyslain pykälään viisi eli riistalinnuiksi.
Asiakokonaisuuden valmistelu jatkuu maa- ja metsätalousministeriössä.
Valkoposkihanhien ja merimetsojen metsästäminen muutoin kuin poikkeusluvilla ei ole Essayahin mukaan mahdollista ennen kuin linnut on siirretty EU:n lintudirektiivissä pois tiukasti suojeltujen lajien listalta.
Essayahin mukaan lintudirektiivin perusteella kaikki linnut ovat periaatteessa suojeltuja, mutta suojeluaste vaihtelee.
Ykköskategoriassa se tarkoittaa, että edellytetään lintujen lisäksi elinympäristöjen suojelua, liitteessä kaksi se tarkoittaa, että lintuja voidaan metsästää ja liite kolme tarkoittaa, että lintu voidaan metsästää ja myös hyödyntää kaupallisesti.
– Suomi ja Ruotsi haluavat siirtää merimetsot ja valkoposkihanhet liitteeseen kaksi, jotta metsästys olisi mahdollista. Komission kantaa asiaan odotetaan syksyn aikana.
Essayah luonnehtii tapausta vähän samanlaiseksi kuin suden kohdalla. EU:n ministerineuvosto hyväksyi kesäkuussa suden suojeluaseman alentamisen luontodirektiivissä täysin suojellusta lajista suojelluksi lajiksi.
Essayahin mukaan luonnonsuojelulain perusteella lupia voi saada esimerkiksi lentokenttäalueille, joissa pitää pystyä pitämään huoli lentoturvallisuudesta.
– Muutoin kansallisen lainsäädännön liikkumavara on kansallisen oikeuskäytännön takia kapeampi siihen asti, että EU:n kanta asiassa saadaan.
Poikkeuslupien myöntäminen siirrettäisiin työryhmän mietinnössä Varsinais-Suomen ely-keskukselta Suomen riistakeskukselle.
Mietintöön jättivät eriävän mielipiteen myös Varsinais-Suomen ELY-keskus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja SYKE.