Hallituksen työmarkkinapolitiikka saa kiitosta Suomen Yrittäjiltä – Paikallisen sopimisen vesittyminen oli kuitenkin pettymys
Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kiittelee Sipilän hallituksen työmarkkinapolitiikkaa uudenlaisesta otteesta, jollaista ei ole nähty kymmeniin vuosiin.
Merkittävää on hänen mukaansa se, että työmarkkinapolitiikkaa on tehty työllisyyden helpottamisen näkökulmasta.
– Aina ennen muutoksissa on lähdetty siitä, että korjataan työntekijöiden asemaan liittyviä ongelmia. Se on tärkeää, mutta lähtökohtana pitäisi olla myös työllisyyden helpottaminen. Silloin tuettaisiin heitä, joilla työtä ei vielä ole.
Pettynyt Makkula sanoo olevansa siihen, että monet hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet ovat neljän vuoden aikana vesittyneet tai laimentuneet.
Merkittävimpänä tappiona hän mainitsee paikallisen sopimisen jäämisen pöydälle kiky-sopimuksen yhteydessä.
Paikallisen sopimisen lisääminen on Makkulan mukaan yrittäjäjärjestön keskeisin tavoite ensi vaalikaudelle.
Tavoitteensa tueksi järjestö on teettänyt tutkimuksen, jonka mukaan 63 prosenttia suomalaisista kannattaa työehtosopimuksesta poikkeavaa sopimista työpaikoilla.
Merkille pantavaa tutkimuksessa on se, että paikallisen sopimisen lisääminen saa enemmistön tuen kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajien keskuudessa.
Makkulan mukaan tulos on sellainen, etteivät päättäjät voi sitä enää ohittaa.
– Julkisessa keskustelussa paikallinen sopiminen nähdään harmillisesti usein työehtojen heikennyksenä. Sitä se ei kuitenkaan suomalaisten enemmistönkään mielestä ole. Poliitikkojen täytyy kuunnella myös heitä, hän vaatii.
Yrittäjät vaativat Makkulan mukaan myös järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien yrittäjien asettamista samalle viivalle paikallisessa sopimisessa.
– Ei 2020-luvulla voi olla enää niin, että järjestäytymätön yritys ei voi tehdä työntekijöidensa kanssa samanlaisia sopimuksia kuin järjestäytynyt yritys.
Paikallisen sopimisen lisääminen olisi Makkulan mukaan iso askel työllisyyden parantamiseksi.
Uudistuksesta hyötyisivät hänen mukaansa ennen kaikkea pienet, noin viiden hengen yritykset.
Huolet työnantajien sanelupolitiikan lisääntymisestä Makkula kuittaa sillä, että työntekijöillä olisi mahdollisuudet myös kieltäytyä työnantajan tarjoamasta työehtosopimuksesta poikkeavasta mallista.
– Sopimus tarkoittaa aina molempien osapuolten hyväksyntää. Jos työntekijät eivät sopimusta hyväksy, silloin mennään työehtosopimuksen mukaan.
Aiheeseen liittyvien ennakkoluulojen hän arvelee johtuvan terminologiasta.
– Työehtosopimuskielessä paikallinen sopiminen tarkoittaa heikennystä siihen, mitä työehtosopimus sanoo. Siksi me on yritetty puhua työpaikkasopimisesta, jossa ajattelun lähtökohta on eri.
Makkula vakuuttaa, että yrittäjät ovat valmiita työntekijöiden edustajan toimintamahdollisuuksien parantamiseen työpaikoilla. Edustajan tiedonsaantioikeutta voitaisiin esimerkiski lisätä.
– Paikallinen sopiminen ei olisi pakollista vaan mahdollisuus. Miksi sitä ei voitaisi ottaa käyttöön, hän kysyy.
Viime aikoina paljon puhuttanutta 75 prosentin työllisyystavoitetta Makkula pitää pakollisena, mutta hyvin vaikeana rastina.
Tähän saakka työllisyyttä on vauhdittanut hyvä kasvukehitys, mutta ennusteiden mukaan kasvu tulee hidastumaan.
Makkulan mukaan ratkaisevan tärkeää on, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevat saadaan työelämään.
– Se tarkoittaa työmarkkinoiden uudistamista tavalla taikka toisella. Myös sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen on olennaisen tärkeää.
Tilannetta ei helpota yhtää se, että pitkällä aikavälillä 75 prosentin tavoitekaan ei välttämättä riitä. Valtiosihteeri Martti Hetemäki on puhunut Suomen ikärakennekehityksen vuoksi jopa 80 prosentin työllisyystavoitteesta.
– Helpot keinot on jo käytetty. Nyt täytyy kyetä isoihin muutoksiin. Samalla on hyvä kuitenkin muistaa, että lukema on Pohjoismainen taso. Jos muutkin siihen pääsevät, miksei Suomikin, Makkula sanoo.