Hallituksen ensitulkinta valmiuslain käyttöönotosta sai tyrmäyksen myös oikeusministeriöltä
Oikeusministeriön muistio valmiuslain käyttöönotosta vahvistaa kuvaa siitä, ettei poikkeuksellisten toimivaltuuksien käyttöönottoon ole ohituskaistaa. Hallitus joutui aiemmin perääntymään suunnitelmastaan ottaa valmiuslain pykäliä osittain käyttöön jo ennen varsinaisen asetuksen antamista eduskunnalle. Äkkijarrutuksen syynä oli oikeusoppineilta tullut arvostelu, joka saa tukea STT:n pyytämästä muistiosta.
Suomessa julistettiin poikkeusolot maaliskuun ensimmäisenä päivänä, toista kertaa pandemian aikana. Päätöstä oli osattu odottaa, koska tautiluvut olivat pahentuneet ja askelta oli ennakoitu julkisuudessa jo pitkään. Presidentti Sauli Niinistö oli kertonut muutama kuukausi aiemmin, että poikkeusolojen tunnusmerkistö hänen mielestään täyttyy.
Poikkeusolojen toteamisen ohella hallitus ei kuitenkaan antanut eduskunnalle konkreettisia käyttöönottoasetuksia, joilla se olisi esittänyt tilanteen vaatimia toimivaltuuksia. Perusoikeuksia rajoittaville toimivaltuuksille ei ollut välitöntä tarvetta, päätösmuistiossa todettiin.
Sen takia herättikin ihmetystä, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi valtioneuvoston istunnon jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, että hallitus on ottamassa soveltuvin osin käyttöön valmiuslain 106 ja 107 pykälien toimivaltuuksia ennen asetuksen antamista eduskunnalle. Kyseiset pykälät keskittävät viestintää valtioneuvoston kanslialle ja selkeyttävät riitojen ratkaisua tilanteissa, joissa kaksi viranomaistahoa ovat erimielisiä.
– Me emme siis ota näitä pykäliä täysimääräisesti käyttöön. Jos me haluaisimme ottaa nämä pykälät täysimääräisesti käyttöön, me antaisimme siitä eduskunnalle käyttöönottoasetuksen ja sen jälkeen mahdollisesti soveltamisasetukset. Mutta me otamme näitä soveltuvin osin siis jo nyt käyttöön, Marin selvitti tiedotustilaisuudessa.
Linjaus sai aikaan arvosteluryöpyn oikeusoppineilta, jotka pitivät toimivaltuuksien ennenaikaista käyttöönottoa jopa lainvastaisena. Marin joutuikin heti samana iltana pyörtämään puheensa ja kertoi Twitterissä, ettei valmiuslain pykäliä sovelleta miltään osin ennen selvyyttä niiden käytön edellytyksistä. Asia selvitettäisiin hänen mukaansa ”oikeudellisesti vielä kertaalleen”.
STT kertoi seuraavana päivänä, että hallitus selvityttää myös, miksi sitä oli ohjeistettu kyseisellä tavalla. Käytännössä asiantuntija-apuna olivat olleet oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen, valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen ja oikeuskansleri Tuomas Pöysti.
Tietopyynnöllä saatu muistio ei ota kantaa siihen, miten hallitusta ohjeistettiin, vaan kertoo valmiuslain 106 ja 107 pykälien käyttöönoton edellytyksistä.
Oikeusministeriön yksikön päällikön Timo Makkosen laatiman muistion mukaan valmiuslain kyseisiä toimivaltuuksia voidaan soveltaa vasta sitten, kun käyttöönottoasetus on annettu ja eduskunta on päättänyt pitää sen voimassa. Samalla se kumoaa tulkinnan siitä, että asetusta ei tarvitsisi antaa, jos kyse on sellaisesta hallinnon uudelleen järjestelystä, joka voisi olla mahdollista myös normaaliaikojen lainsäädännöllä.
Tämänsuuntaisesti alivaltiosihteeri Lankinen perusteli asiaa tuoreeltaan Ilta-Sanomille. Valtioneuvoston piirissä oli hänen mukaansa nähty tarpeelliseksi, että erityisesti valtioneuvoston viestintää täytyy sovittaa paremmin yhteen. Vastaavalla tavalla viestinnän koordinaatio oli hänen mukaansa keskitetty valtioneuvoston kanslialle viime keväänä.
Oikeusministeriön muistiossa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että käyttöönottoasetukset olisi annettava ”varsin pian poikkeusolojen toteamisen jälkeen”. Hallitus päättikin jo 5. maaliskuuta aktivoida neljä valmiuslain pykälää ja antoi niitä koskevat esitykset eduskunnalle.
