EU:n yhteinen maatalouspolitiikka jatkumassa nykyisillä säännöillä vielä kaksi vuotta

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkaudesta on löydetty poliittinen sopu EU-parlamentin ja neuvoston kesken. EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP) on tulossa suuria muutoksia, mutta siirtymäkausi on takaamassa sen, että nykyisillä säännöillä jatketaan vielä kaksi vuotta.

Siirtymäkauden virallinen hyväksyminen jää odottamaan sopua EU:n monivuotisesta budjetista. EU-parlamentti ei nimittäin pysty äänestämään siirtymäkaudesta ennen kuin ennen kuin tulevien vuosien rahankäytöstä on sovittu.

Seitsenvuotisesta budjetista neuvotellaan jäsenmaiden kesken, ja seuraavan kerran EU-johtajat pyrkivät löytämään yhteisymmärrystä heinäkuun puolivälin huippukokouksessa.

Parlamentin pääneuvottelijana maatalouspolitiikan siirtymäkaudesta oli suomalaismeppi Elsi Katainen (kesk.). Hän on tyytyväinen, että kompromissi saavutettiin.

–  Eri tahot eivät uskoneet, että sopu saavutettaisiin tavoitteen mukaisesti näin pian. Epäusko iski covid-19:n myötä jossain vaiheessa kevättä, mutta onneksi olemme päässeet tähän pisteeseen, Katainen kommentoi STT:lle.

Kataisen mukaan kahden vuoden siirtymäaika tarjoaa viljelijöille jo hyvän näkymän eteenpäin.

–  Se on hirvittävän tärkeää, koska viljelijät miettivät koko ajan investointeja ja nuoret viljelijät miettivät alalle lähtöä. Kaksi vuotta on jo aika hyvä näköala.

Kataisella on omakohtaista näkemystä asiaan, sillä hän ja hänen puolisonsa tekivät alkuvuodesta sukupolvenvaihdoksen lypsykarjatilallaan Pohjois-Savon Pielavedellä. Nyt tilanpitoa jatkaa Kataisen poika.

EU-komissio ehdotti maatalouspolitiikkaan alun perin vuoden mittaista siirtymäkautta, mutta parlamentti ja neuvosto päätyivät pidentämään sitä kahteen.

Katainen huomauttaa, että vuoden mittainen siirtymäkausi ei tässä vaiheessa enää olisi ollut edes teknisesti mahdollinen, sillä maatalouspolitiikan varsinaisen uudistuksen valmistelut ovat vielä kesken komission ja jäsenmaiden osalta.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila pohtii, että siirtymäkausi saattaa venyä nyt sovittua kahta vuotta pidemmäksi.

Marttila ennakoi, että maatalouspolitiikan uudistuksen kytkeminen komission ajamiin uusiin strategioihin, kuten vihreän kehityksen ohjelmaan, voi viedä paljon aikaa.

–  Minulla on sellainen tuntuma, että aikataulut tulevat paukkumaan vielä moneen kertaan, Marttila sanoo STT:lle.

EU:n maataloustukien tasoa vuosien 2021–2027 budjettikaudelle ei voi vielä sanoa varmaksi, koska budjettineuvottelut ovat kesken.

Myönteisenä merkkinä voi pitää sitä, että komission tuoreimmassa ehdotuksessa Suomelle tärkeisiin maatalouden kehittämisrahoihin oltaisiin ohjaamassa rahaa myös koronaviruspandemian vuoksi luotavasta elpymisvälineestä.

Jos tukiin kuitenkin tulee leikkauksia nykyiseen kauteen verrattuna, niin siirtymäkauden osalta on sovittu, että jäsenmaat voivat halutessaan kompensoida vähennykset, Katainen kertoo.

Katainen iloitsee erityisesti siitä, että Etelä-Suomen kansallinen tuki eli niin sanottu 141-tuki säilyy nykyisellä tasollaan siirtymäkauden ajan.

–  Komissiohan oli tuen alun perin poistanut sieltä, mutta olen todella iloinen, että saimme sen vielä taisteltua sinne mukaan ja se hyväksyttiin, Katainen sanoo.

Viljelijöiden asemaa parantaa myös se, että siirtymäkauden aikana satovahinkokorvauksien alaraja laskee 30 prosentista 20 prosenttiin.

Juttu päivitetty kauttaaltaan klo 18:20.