EU:n ulkopuolelta Suomeen töihin tulevien määrä kasvussa myös tulevina vuosina – "Yritykset palkkaavat yhä osaavammin"

Kotimaa

Työtä varten oleskelulupaa Suomesta hakevien määrä jatkaa tasaista kasvuaan. Maahanmuuttovirasto ennakoi, että ensimmäistä työperusteista oleskelulupaa hakee jopa 29 000 hakijaa vaalikauden lopulla eli vuonna 2027.

– Työvoiman kysyntä on lisääntynyt. Yritykset itse operoivat kansainvälisen rekrytoinnin verkostoissa yhä aktiivisemmin ja osaavammin ja etsivät tarvitsemaansa työvoimaa, kertoo Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Johannes Hirvelä STT:lle.

Tänä vuonna ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrän ennustetaan olevan 19 000 ja ensi vuonna 21 500. Jatkolupaa haetaan, kun maassa oleskelua on jo takana.

Viime vuonna ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin lähes 21 000. Määrä oli ennätyksellinen, ja sitä selitti koronapandemian aiheuttaman patoutuneen kysynnän purkautuminen.

Viime vuoden kasvua selittää se, että Filippiineiltä, Uzbekistanista ja Kosovosta tuli selvästi aikaisempia vuosia enemmän oleskelulupaa hakevia.

– Kosovolaiset ja uzbekistanilaiset sijoittuvat pääsääntöisesti rakennusalalle, filippiiniläiset usein kodinhoitajan ja lähihoitajan töihin, Hirvelä sanoo.

Arvio ei pidä sisällään EU-maista tulevia. EU-kansalaiset eivät tarvitse työlupaa.

Arviot on laatinut Maahanmuuttoviraston ennakointiverkosto.

Työ on suurin peruste, millä Suomeen tullaan. EU:n ulkopuolelta tulee Suomeen merkittävästi enemmän maahanmuuttajia kuin EU-maista. Hirvelän mukaan kaikkiaan EU-maista tuli esimerkiksi viime vuonna Suomeen reilut 10 000 ihmistä töihin, opiskelemaan tai perheen mukana.

EU:n ulkopuolelta sen sijaan tuli töihin, opiskelemaan tai perheenjäsenenä reilut 50 000 ensimmäistä oleskelulupaa hakevaa.

Kuinka moni lopulta haluaa jäädä pysyvästi?

– Pysyviä lupahakemuksia oli viime vuonna reilut 13 000. Eli näin monella on ollut halu jäädä pysyvästi Suomeen, Hirvelä sanoo.

Esimerkiksi Suomessa tutkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista melko harva jää lopulta Suomeen.

Suomi ei ole niin houkutteleva maa muualta EU:sta tuleville kuin usein ajatellaan, Hirvelä sanoo. Hän arvioi, että EU-kansalaisten osuus ei ainakaan äkkitoimenpiteillä ole lisääntymässä verrattuna EU:n ulkopuolelta tuleviin.

Muita syitä hakeutua Suomeen on suojelun tai turvan tarve. Turvapaikkaa haki Suomesta viime vuonna reilut 3 100 ihmistä.

Suomi on muiden EU-maiden tavoin lisäksi myöntänyt tilapäistä suojelua Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Sisäministeriön mukaan viime vuonna tilapäistä suojelua Suomesta sai yli 45 000 Ukrainasta paennutta.

Turvapaikanhakijoista venäläisten osuus oli suurin, mitä selittää Venäjän liikekannallepano. Suomeen tuli lisäksi turvapaikanhakijoita muun muassa Somaliasta, Irakista ja Afganistanista.

Muualla Euroopassa turvapaikkajärjestelmä on tällä hetkellä paljon kuormittuneempi kuin Suomessa.

– Suomi on Schengen-ulkorajan suojissa, ja monta maata siinä välissä, jos ajattelee Välimeren ja Länsi-Balkanin saapumisreittejä, joten meillä ei vastaavalla tavalla näy tämä tilanne, Hirvelä toteaa.

Tulevaa on vaikea ennustaa, sillä maailmassa on paljon pitkittyneitä konflikteja.

– Nopeatkin muutokset kehityksessä ovat mahdollisia.

Maahanmuuttovirasto arvioi, että Suomeen saapuu Ukrainasta tänä vuonna 20 000–30 000 aiemmin arvioidun 30 000–40 000 ihmisen sijaan.