EU:n metsäkiistassa sorvataan kompromissia – lobbaus jatkuu kulisseissa keskiviikon äänestykseen saakka
Suomalaiselle metsäteollisuudelle saattaa löytyä takaportti hikipisaroita nostattaneessa EU:n metsäuudistuksessa.
Suomalaismepit ovat viime päivinä lobanneet parlamentin kulisseissa muutosta, joka parantaisi Suomen mahdollisuuksia pitää kiinni biotaloussuunnitelmistaan.
Europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.) ei vielä maanantaina vannonut muutoksen läpimenoa, mutta piti sitä mahdollisena.
– Nämä (muutokset) pelastavat Suomen metsäteollisuuden mahdollisuudet toimia kansainvälisillä markkinoilla, Torvalds arvioi.
EU-maat yrittävät sopia säännöistä, joilla pidettäisiin metsät vastakin hiilinieluina.
Suomi metsäisenä maana on kavahtanut tiukkoja, historiaan pohjaavia laskentasääntöjä, koska hakkuiden määrää on tarkoitus nostaa lähivuosina merkittävästi. Historiaan pohjaava vertailu voisi johtaa siihen, että Suomi joutuisi ostamaan hiilinielukiintiöitä muilta mailta.
Helpotusta haetaan nyt kahdella lisäehdolla, jotka otettaisiin huomioon vertailun rinnalla. Suuret hakkuut voisivat saada enemmän ymmärrystä, jos metsien hiilinielu jatkaisi kasvuaan ja jos puuta käytettäisiin rakennusmateriaaliksi.
– Mitä enemmän me rakennamme puusta, se antaa meille mahdollisuuden jatkaa hakkuita huolimatta siitä, että se menee referenssin tähtäyslinjan yläpuolelle, Torvalds selittää.
Hiilinielujen säilyttäminen on keskeinen osa EU-maiden ilmastokamppailua.
Suomen hallitus katsoo, että sille langennut 39 prosentin päästöjen vähennysvelvoite on liian kunnianhimoinen. Apua on toivottu hiilinielulaskelmista, mutta matkan varrella on alkanut näyttää siltä, että niistä saattaa koitua päinvastoin lisäkustannuksia.
Kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen on suhtautunut kriittisesti suomalaisten voivotteluun hiilinielulaskelmista. Historiallinen vertailu tarjoaa hänen mukaansa hyvän yhteisen pohjan, koska jokainen maa ei voi asettaa omaa vertailutasoaan itse.
– Jokaisen pitää tehdä jotakin. Eri toimenpiteet vain kohdistuvat eri maihin eri tavalla.
– Tämä on osa ilmastopolitiikkaa. Tässä ei ole kukaan Suomen kimpussa, vaikka MTK:n asenne tuntuu olevan, ”miksi meitä rangaistaan, kun me tehdään kaikki hyvin ja kestävästi”, Pietikäinen kuvaa.
Euroopan parlamentti äänestää maankäytön laskelmista eli niin sanotusta Lulucf:stä keskiviikkona.
Torvalds laskeskelee, että parlamentin ryhmistä ainakin keskustaoikeistolainen EPP ja liberaaliryhmä Alde äänestäisivät laajasti kompromissin puolesta. Kannatusta odotettiin myös ECR:stä ja sosiaalidemokraateilta.
– En korkkaa jaffapulloa ennen kuin äänestys on takanapäin, Torvalds kuitenkin varoi.
Muutosesitys yritettiin hänen mukaansa muotoilla niin, että vuosivertailusta tiukasti kiinni pitäneet saksalaisetkin saataisiin sen kannalle.
Vasemmistoryhmässä Merja Kyllönen taivutteli puolestaan omia puoluetovereitaan.
– Merja kyllä yrittää ihan tosissaan. Hänhän on enemmän metsäihminen kuin minä, naurahtaa Torvalds kehuen presidentinvaalien kilpakumppaniaan.
Lopullisesti laskentasäännöistä sovitaan parlamentin, komission ja ministerineuvoston kesken.
