Metsäkatoasetuksen lykkäys hyväksyttiin EU-parlamentissa: "Tilanne luisunut kaoottiseksi"
EU-parlamentti on antanut hyväksyntänsä metsäkatoasetuksen voimaantulon lykkäämiselle. Parlamentti hyväksyi Strasbourgissa myös joukon asetukseen tehtäviä höllennyksiä
Metsäkatoasetus on yksi EU:n kunnianhimoisimmista ympäristöhankkeista. Se kieltää tiettyjen metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden, kuten kahvin, kaakaon, naudanlihan ja soijan, tuonnin EU:n markkinoille. Näitä tuotteita tuovien yritysten tulee jatkossa pystyä osoittamaan, ettei niiden tuotantoketjussa ole tuhoutunut metsää.
Höllennysten myötä suurten yrityksien olisi noudatettava säädöstä vuoden 2026 lopusta alkaen. Pienten ja keskisuurten yritysten puolestaan tulee noudattaa säännöstä heinäkuun 2027 alusta lähtien.
Lisäksi yritysten metsäkatoa koskevan huolellisuusvelvoitteen on jatkossa koskettava vain yritystä, joka ensimmäisenä tuo tuotteen EU-markkinoille, ei toimitusketjun myöhempiä toimijoita.
Parlamentti haluaa jäsenmaiden tapaan, että komissio tarkastelee uudelleen säännöksen yksinkertaistamista jo ensi vuoden huhtikuun loppuun mennessä, eli asetus voi höllentyä entisestään.
Kanta hyväksyttiin äänin 402 puolesta, 250 vastaan ja kahdeksan tyhjää.
Suomalaismepeistä asetuksen höllennyksien puolesta äänestivät EEP:n kokoomusmepit Mika Aaltola, Pekka Toveri ja Aura Salla. Ryhmän Sirpa Pietikäinen äänesti vastaan.
Asiaa puolsivat myös perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen ja Renew-ryhmän mepit Elsi Katainen (kesk.) ja Anna-Maja Henriksson (r.).
Vastaan äänestivät SDP:n Maria Guzenina, vihreiden Maria Ohisalo ja Ville Niinistö sekä vasemmistoliiton mepit Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo. Poissa olivat koronatartunnan saanut SDP:n Eero Heinäluoma ja Renewin Katri Kulmuni (kesk.), joka sai hiljattain lapsen.
Metsäkatoasetuksen piti tulla voimaan jo ensi vuoden alussa. Jotta lykkäys ehtii astua voimaan, parlamentin on nyt neuvoteltava asiasta jäsenmaiden kanssa ja saatava sopu lykkäyksestä vuoden loppuun mennessä.
Luontojärjestö WWF moitti EU:n toimintaa asiassa keskiviikkona lähettämässään tiedotteessa. Se huomautti, että nyt metsäkatoasetuksesta päätettiin myös poistaa paperituotteet kokonaan. WWF:n mukaan EU:n poukkoileva päätöksenteko luo yrityksille epäreilua ja täysin ennakoimatonta pelikenttää.
– Tilanne metsäkatoasetuksen ympärillä on luisunut kaoottiseksi. Aiemmin syksyllä puhuttiin, että pitäisi korjata tietoteknisiä ongelmia, mutta nyt asetusta ollaan repimässä auki. Komission pitäisi siivota tämä sotku ja pitäytyä sovitussa, järjestön kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen sanoi.
– Painotuotteiden poistaminen asetuksesta olisi erittäin vahingollista. Eurooppaan tuodaan paljon paperia, jonka tuotannon tieltä on raivattu metsiä, hän lisäsi.
Järjestön tutkimuksen mukaan näiden tuotteiden kulutus on hävittänyt maailmanlaajuisesti 149 miljoonaa puuta vuosina 2021–2023. Tämä tarkoittaa sitä, että joka minuutti menetettiin sata puuta.
Kiistellyn metsäkatoasetuksen ympärillä on nähty jo monta käännettä. Ensin komissio oli esittämässä asetuksen lykkäämistä vuodella ”it-ongelmien” ja järjestelmien kuormittumisen pelon vuoksi.
Tämän jälkeen lykkäys päätettiin perua, koska asetukseen tehtiin lievennyksiä, joiden toivottiin ratkaisevan ongelmat. Jäsenmaat, mukaan luettuna Suomi, kuitenkin vaativat asetuksen voimaantulon lykkäämistä ja lievennyksiä asetukseen.
Metsäkatoasetuksen vastustajien mukaan asetus on vaikea valvoa ja luo lisää byrokraattista taakkaa. Esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK on sanonut sen lisäävään turhaa byrokratiaa vastuullisille metsänomistajille ja yrittäjille.
Puolustajien mukaan asetus on taas tärkeä ilmastonmuutos ja metsäkadon torjunnassa.