Etelä-Suomen maakunnat vastustavat keskustan tavoitetta – johtajat puolustavat markkinavoimia ja parhaimmin pärjääviä alueita
Neljän eteläisen Suomen maakunnan maakuntajohtajat kertovat alueidensa vastustavan keskustan tavoitetta erityistalousalueista. Keskustan ajatuksen mukaan heikoimmin pärjääviä alueita voisi huomioida erityistalousalueiden järjestelyllä.
Vastalauseena tähän maakuntajohtajat korostavat, että kasvua on tuettava siellä, missä sitä on.
– Tukien vinoutunut kohdentaminen vääristää vapailla markkinoilla toimivien yritysten kilpailua ja on haitaksi koko maan kehitykselle. Jo nykyisellään kansallisessa tukialuekartassa määritetään ne epäsuotuisat alueet, joissa yrityksille myönnettävä tuki on muuta maata korkeampi.
– Yritykset saavat korkeampaa tukea harvanasutuksen perusteella kaikkialla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tukierot ovat huomattavia. Suuria yrityksiä ei voida tukialueiden ulkopuolella tukea lainkaan. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ero on jopa 20 %-yksikköä, maakuntajohtajat kirjoittavat kannanotossaan.
Varsinais-Suomen Kari Häkämies, Uudenmaan Ossi Savolainen, Päijät-Hämeen Niina Pautola-Mol sekä Kymenlaakson Jaakko Mikkola huomauttavat myös, että harvan asutuksen perusteella osoitettua rahoitusta tuppaa valumaan maakuntakeskuksiin syrjäseutujen sijaan. Tuet eivät myöskään luo kasvua tehokkaasti.
Tehokkainta olisi tukea kansainvälisillä markkinoilla kilpailevia alueita, sekä niitä alueita, joilla kasvua on joka tapauksessa paremmin.
– Aluepolitiikan rahanjako asettaa kansalaiset ja yritykset eriarvoiseen asemaan, eikä tätä kehitystä tule perusoikeudellisestikin kyseenalaisella tavalla kiihdyttää. Etelä-Suomen kasvupotentiaalisilla alueilla sijaitsevat yritykset joutuvat kärsimään vinoutuneesta kohdentamisesta kansainvälisiin kilpailijoihinsa verrattuna.
– Aluekehityksen suuntaa tulee siksi muuttaa. Kasvua tulee tukea siellä, missä sitä on, ja keventää kriisin vaikutuksia niitä kokevilla alueilla, maakuntajohtajat korostavat.