Jo vuosia erityistalousalueiden puolesta liputtanut toimitusjohtaja ilahtui Saarikon avauksesta: "Alueiden jyrkät kehityserot eivät katoa odottamalla"

Erityistalousalueet

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ehdotti viime viikonlopun puoluekokouksessa Suomeen perustettavaksi erityistalousalueita tasaamaan eri alueiden kehitystä.

Termiä erikoistalousalue käytti Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, helsinkiläinen Timo Metsola jo edellisten eduskuntavaalien alla keväällä 2019.

Metsola ei halua ottaa kantaa Saarikon näkemyksiin erityistalousalueista, mutta kertoo Suomenmaalle yllättyneensä positiivisesti viikonloppuna, kun asia nousi uudelleen keskusteluun.

– Silloin pari vuotta sitten oli todella vaikea saada tätä ajatusta ottamaan tulta. Annettiin ymmärtää, että tämä on aihe, josta puhuminen ennemmin vähentää kuin lisää poliitikkojen suosiota. Ehkä on vettä virrannut sen verran paljon tässä välissä, että on tullut entistä ilmeisemmäksi, ettei alueellisen kehityksen jyrkkä epäsuhde odottamalla poistu, Metsola sanoo.

Metsolan mukaan erityistalousalueet eivät ole ongelmaton asia, mutta vaihtoehtoja maakuntien tehokkaaseen auttamiseen on vähän. Erityistalousalueet ovat Metsolan mukaan kuitenkin maailman mittakaavassa yleinen ja parhaimmillaan toimiva keino.

– Edellisten vaalien alla luin sen verran aiheesta, että löytyy epäonnistuneita ja onnistuneita ratkaisuja. Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että tätä asiaa tulisi selvittää.

Metsola kertoo, että parhaimmillaan erityistalousalueet toimisivat silloin, kun ne tulisivat tukemaan alueiden jo olemassa olevaa kehitystä. Hän antaa esimerkiksi Uudenkaupungin, jossa on jo merkittävää autoteollisuutta ja Kymenlaakson, jossa on datakeskuskeskittymä. Tällaisiin onnistuneisiin hankkeisiin pitäisi lyödä lisää löylyä.

– Silloin kun tuettaisiin jo olemassa olevaa kehitystä, oltaisiin parhaiten oikeilla jäljillä siinä, mitä kannattaisi tukea.

Metsolan mukaan on tärkeää, ettei erityistalousalueita ajateltaisi vain työpaikkojen siirtelynä Suomen sisällä, vaan otettaisiin huomioon alueiden erityisominaisuudet, joilla olisi mahdollista menestyä myös kansainvälisesti.

– Täytyy muistaa, että Suomen kilpailukyky on haaste ja me kilpailemme sellaisia maita vastaan, joissa on tällaisia erityistalousalueita.

– Jos meillä on Varsinais-Suomessa auto- ja telakkateollisuutta, niin välttämättä ei Kainuuseen kannata lähteä tukemaan autoklusteria ja Pohjois-Pohjanmaalle telakkaklusteria. Sen sijaan Varsinais-Suomeen pitäisi luoda mahdollisimman otolliset olosuhteet näille asioille. Jos taas ajatellaan Pohjanmaata, joka on tunnettu kasvihuoneistaan ja poikkeuksellisesta kyvystä työllistää muita kuin kantasuomalaisia, näitä jo olemassa oleva tilanteita voitaisiin tukea paremmin.

Metsola sanoo, että jos taas jollakin alueella ei ole vahvoja luontaisia kehityslinjoja, niitä voisi keksiä – ja varmasti sekin on tehtävissä.

– Itse uskon, että alueiden oma aktivointi voisi olla merkittävä voimavara. Eikä niin, että Helsingistä käsin määritellään näitä asioita.

Metsola myös muistuttaa, että tiettyjen nousussa olevien alojen tukeminen ei ole ihan kokonaan vierasta Suomessakaan.

– Kun Nokian vetovoiman myötä Suomeen tuli 2000-luvun alussa paljon kansainvälistä osaavaa työvoimaa, tehtiin määräaikainen ratkaisu, että heille oli poikkeuksellinen verotus, eli heitä verotettiin kevyemmin. Silloin nähtiin, että tällä sektorilla se oli välttämätöntä ja myös kansantalous hyötyi siitä vahvasti.

Kokemuksia erityistalousalueista pitäisi Metsolan mukaan ensin vertailla ympäri maailman ja erityisesti EU:n sisällä. Tästä saataisiin eväitä pohtia, millaiset mallit toimivat ja millaiset mallit voisivat tulla kysymykseen Suomessa. Vasta sitten voinee ottaa kantaa, onko asiaa syytä kannattaa tai vastustaa.

– Jos vaan annetaan ajan kulua eikä edes selvitysten tasolla katsota, miten maakuntien tervettä kehitystä voitaisiin tukea, pelkään pahoin, että se tulee Suomelle kalliiksi.

Hän muistuttaa, ettei tämä ole kuitenkaan millään tavalla pelkästään maakuntien asia.

– Olemme kaikki kyydissä yhdessä isossa laivassa, jonka kyljessä lukee Suomi. Jos on alueita, joiden elinkeinot eivät riitä alueita kantamaan, kantajaksi tulevat ne, joilla kantokykyä on. Suuret kaupungit ovat potentiaalisia maksajia sellaisessa tilanteessa.

Metsolan mukaan hiekka tiimalasissa vähenee koko ajan, eikä aikaa olisi hukattavaksi.

– En saanut tätä ajatusta nykyiseen hallitusohjelmaan, mutta voisiko nyt löytyä poliittista konsensusta sen verran, että selvitystyö saataisiin liikkeelle. Parhaimmillaan voitaisiin ehtiä siihen, että ensimmäisen vaiheen virkamiestyöselvitys olisi tehty ennen ensi kevään eduskuntavaaleja, jolloin aiheesta voitaisiin keskustella asia-argumenttien pohjalta.

Metsola toteaa, että kun ajatus erityistalousalueista nostetaan yhden puolueen vaaliteemassa esiin, se vaikeuttanee asian edistämistä, mutta selvitysten jälkeen erityistalousalueet voisivat olla teemana kaikilla niillä puolueilla, jotka asiaa kannattavat tai vastustavat.

– Kaikki, jotka tuntuvat hyviltä ideoilta eivät kuitenkaan välttämättä selvitysten jälkeen sitä ole, hän muistuttaa.

Kommentit (1)

  • Lukija24

    Erityistukialueet lisäävät byrokratiaa ja luovat lisää rajoja ja eripuraa yhteiskuntaan.
    Mitään muuta ei tarvita kuin paikallinen sopiminen joka mahdollistaa sen että työntekijä voi valita matalamman palkan ja matalamman asumiskustannuksen ja pysyä kotiseudullaan. Tai valita korkeamman palkan ja korkeamman asumiskustannuksen ja muuttaa ruuhkasuomeen.
    Annamme ihmisten itse päättää. Se on ainut oikea ja kestävä tapa. Yhteiskunnan tehtäviä on riittävästi jo nyt eikä se niistäkään selviä.
    Erityistukialueet ovat riippuvaisia tulonsiirroista ja ne ovat taas riippuvaisia joka neljäs vuosi pidettävistä vaaleista.
    Loisimisyhteiskunta on eripurainen ja toimimaton järjestelmä byrokratioineen.
    Aloittaville yrityksille on tärkeää saada pitkäaikaista matala-korkosidonnaista lainaa. Tämä on ehkä tärkeintä mitä voi valtio tehdä ovatpa yritykset missä tahansa.
    Jos tuettiin Kreikan ja Italian taloutta ja yrityksiä Suomesta miljardeilla niin voisi niitä korkotukirippeitä joskus ripotella Suomeenkin. Vai joko on lainahanat kiinni. Kiinnihän ne menee tällä menolla väkisinkin.

    Matti Toivola Sievi

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen