Eduskunta hyväksyi uuden luonnonsuojelulain – vasemmistoliiton Kivelän puroponsi hyväksyttiin kokoomuksen tuella
Eduskunta on hyväksynyt uuden luonnonsuojelulain.
Eduskuntakäsittelyssä ison hallituspuolueiden välisen sisällöllisen riidan nostattanut esitys hyväksyttiin lopullisessa käsittelyssä yksimielisesti.
Eduskunta äänesti kuitenkin vasemmistoliiton Mai Kivelän esittämästä ponnesta, jolla hallitukselta edellytetään pikaista esitystä, jolla suojeltujen uhanalaisten vesiluontotyyppien soveltamisalaa laajennetaan. Kivelän esitys hyväksyttiin äänin 91-58, neljä tyhjää.
Kivelä perusteli ponttaan sillä, että lain sisällöstä äänestyksessä osa kokoomuksen edustajista hämääntyi äänestämään väärin purojen ja lampien suojelusta, mikä saattoi kaataa pykälän.
Kokoomuksessa olikin nyt toinen ääni kellossa, sillä kokoomuksen edustajista 28 tuki Kivelän pontta ja vain yksi kokoomusedustaja, Lapin Heikki Autto, äänesti sitä vastaan.
Pienintä hallituspuoluetta RKP:tä ponsiäänestys jakoi toden teolla, sillä kolme puolueen edustajaa äänesti Kivelän ponnen puolesta, kaksi sitä vastaan ja neljä äänesti tyhjää.
Uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan ensi vuoden kesäkuun alussa ja se korvaa nykyisen, vuodesta 1997 voimassa olleen luonnonsuojelulain.
Uutta on esimerkiksi tiukasti suojeltujen luontotyyppien suojelun vahvistaminen, vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja Suomen Luontopaneelin rooli. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin.
Malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja sen edellytyksiä tiukennetaan valtion muillakin suojelualueilla. Luonnonsuojelualueita koskevat säännökset säilyvät pitkälti ennallaan, mutta esimerkiksi haitallisten vieraslajien poistoa suojelualueilla helpotetaan.
Uuden lain myötä Suomen Luontopaneelille tulee vastaava rooli kuin Suomen Ilmastopaneelilla on ilmastopolitiikassa. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen tiedon roolia luonnon monimuotoisuutta koskevan politiikan suunnittelun ja päätöksenteon tukena.
Uutena lakiin tuodaan vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla esimerkiksi ennallistamalla heikentyneitä luontotyyppiesiintymiä.
Esimerkiksi lehdon menettäminen rakentamistoiminnan seurauksena voidaan hyvittää parantamalla toisaalla heikentyneen lehdon tilaa. Näin luontoarvot eivät kokonaistasolla tarkastellen vähene.
Maanomistaja voi halutessaan tuottaa luontoarvoja ja saada niille viranomaisen varmennuksen. Tuotetut luonnonarvot voi myydä esimerkiksi yritykselle, joka haluaa hyvittää toiminnastaan luonnolle aiheutuvat heikennykset.
Heikennyksen aiheuttaja puolestaan saa varmennuksen siitä, että heikennyksen hyvitys on asianmukaista. Tämä mahdollistaa vastuullisuuden osoittamisen läpinäkyvästi niin kansalaisyhteiskunnan kuin esimerkiksi sijoittajien ja rahoittajienkin suuntaan.
Luonnonsuojelulakiin sisältyy myös uusi säännös metsästysmuistojen eli trofeiden maahantuonnin rajoittamisesta. Kansainvälisen kaupan uhkaamien, maailmanlaajuisesti uhanalaisimpien lajien yksilöiden tai niiden osien maahantuonti metsästysmuistona EU:n ulkopuolisista maista olisi kielletty.
Laissa vakiinnutetaan suosittujen Helmi- ja Metso -ohjelmien rooli, kun vapaaehtoisille suojeluohjelmille luodaan säädösperusta. Luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä tuetaan selkeyttämällä ja osittain laajentamalla korvauksia koskevaa sääntelyä. Maanomistajien oikeudet turvataan nykyisen, täyden korvauksen periaatteeseen nojaavan, korvausjärjestelmän avulla.
Laki myös vahvistaa saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana: luonnonsuojelulakiin sisältyy muun muassa perinteisten saamelaiselinkeinojen ja -kulttuurin heikentämiskielto.