Droonisota ja entistä kurjakuntoisempi Venäjän varjolaivasto uhkaavat Itämerta – Ukrainan iskut eivät tehneet pysyvää lovea Venäjän öljyralliin

Luottamus kotimaan ilmatilan turvallisuuteen on kärsinyt kolhuja, kun Suomen maaperältä on löytynyt viime kuukausina ainakin neljä ukrainalaiseksi epäiltyä, ilmeisesti reitiltään Venäjän puolelta harhautunutta droonia. Pettikö Suomen ilmapuolustus?

– Niitä kaikkia ei ole pystytty havaitsemaan siinä vaiheessa, kun ne ovat Suomeen tulleet. Siihen ei meillä eikä kenelläkään muullakaan ole kykyä, että sataprosenttisesti pystyttäisiin kaikki harhautuvat droonit havaitsemaan, kertoi STT:lle Suomenlahden Merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin Kotkan merivartioasemalla perjantaina.

Droonitapausten seurauksena viranomaiset ovat tiukentaneet ilmatilan valvontaa ja droonien torjuntavalmiutta muun muassa Suomenlahdella.

Urakkaan osallistuu ohjusvene Hanko, jolle toimittajat kutsuttiin vierailemaan perjantaina Kotkan edustalla. Sää oli ohjusveneen kannella perjantaina aurinkoinen, mutta maailmanpoliittinen tilanne synkensi tunnelmia.

– Olemme täällä tuomassa ilmanvalvontakykyä ja tarvittaessa torjuntakykyä tänne alueelle harhautuvia drooneja vastaan. Pystymme tarvittaessa torjumaan drooneja sekä tykistö- että ohjusasejärjestelmin tarpeen mukaan, kertoo aluksen päällikkö Joonas Perttunen.

Suomen puolelle harhautuneet droonit liittyvät Ukrainan iskuihin Venäjän öljysatamiin Suomenlahdella. Tavoitteena on häiritä öljykauppaa, jolla Venäjä rahoittaa hyökkäyssotaansa.

Merivoimien operaatiopäällikön, kommodori Marko Laaksosen mielestä viranomaiset eivät silti epäonnistuneet, vaikka lopputulos näyttikin siltä, että ulkomaiset droonit saivat vapaasti lentää Suomeen.

– Toki tämä oli meille uusi tilanne, ja olemme nyt sitten oppineet näiden ensimmäisten tapahtumien jälkeen, Laaksonen sanoo.

Kotkan rannikolla perjantaina liikkunut Hanko kykenee valvomaan ilmatilaa hieman yli sadan kilometrin säteellä. Perjantain toimittajavierailua edeltäneenä yönä Venäjän ilmatilassa nähtiin jälleen toimintaa.

– Venäjän ilmatila oli osittain suljettu ja meidän yksikköjä oli tuolla merialueella varmistamassa, että mikäli drooneja tänne päin suuntautuisi, niin niihin pystytään vaikuttamaan. — Tällä kertaa ei suuntautunut, kertoo Iljin.

Iljinin mukaan sota läikkyy nyt Suomen puolelle, vaikka suorasta sotilaallisesta uhkasta ei olekaan kyse.

– Kyse on harhautuneista drooneista, eli näitä ei ole suunnattu Suomeen.

Nyt nähdystä droonien tungettelusta Suomeen ei voi viranomaisten mukaan tehdä johtopäätöksiä siitä, miten hyvin Suomen droonipuolustus toimisi sotatilanteessa, sillä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen resurssit ja kyvyt ovat sotatilanteessa eri luokkaa kuin normaalioloissa. Täydellinen droonipuolustus ei silti ole sodassakaan mahdollista, Iljin sanoo.

– Kokonaisuutena tilanne on sotatilanteessa tai poikkeusoloissa parempi tämän torjunnan osalta, mutta silti mitään aukotonta suojaa drooneilta ei missään tilanteessa pystytä tuottamaan. Ei Suomi eikä mikään muu valtio.

Viranomaiset pitävät todennäköisenä sitä, että myös Suomenlahden vesiin on pudonnut drooneja Ukrainan iskujen yhteydessä.

Joidenkin arvostelijoiden mielestä droonien ja hypersoonisten ohjusten aikakaudella perinteinen laivasto on aikansa elänyttä ja kalliit sotalaivat kelluvia maalitauluja. Uutiset sotalaivojen kuolemasta ovat kuitenkin ennenaikaisia, sanoo Merivoimien Laaksonen.

– Edelleenkin ainoa keino esimerkiksi turvata pitkäkestoisesti meriliikennettä kriisiolosuhteissa vaikka nyt tuolla Hormuzinsalmella on viedä sinne aluksia, Laaksonen sanoo.

Ukrainan viimeaikaisten massiivistenkin iskujen vaikutukset jäivät silti vähäisiksi, Suomen viranomaiset arvioivat.

– Ukrainan Suomenlahden pohjukan öljysatamiin kohdistuneiden iskujen vaikutus jäi lyhytaikaiseksi. Tällä hetkellä ollaan jo tilanteessa, jossa Venäjän öljyliikenne on palautunut samalle tasolle, mitä se oli ennen näitä iskuja, kertoo Iljin.

Venäjä on viranomaisten mukaan osoittanut, että sillä on kyky palauttaa öljysatamansa nopeasti toimintaan. Venäjään kohdistuvat pakotteet eivät ole saaneet Suomenlahden öljyrallia pysähtymään.

– Näyttäisi siltä, että Venäjä pystyy jatkuvasti uusimaan varjolaivastokykyjään sitä mukaa, kun niihin puututaan tai ne joutuvat pakotelistoille. Näyttäisi siltä, että maailmalla kalustoa riittää, sanoo Laaksonen.

Pakotteet ovat johtaneet siihen, että öljyä kuljetetaan entistä huonokuntoisemmilla aluksilla, mistä seuraa suuren ympäristöonnettomuuden riski.

– Jokainen noista varjolaivaston tankkereista kuljettaa mukanaan noin 100 000 tonnia öljyä, ja niitä laivoja kulkee täydessä lastissa sellainen 5–10 kappaletta päivittäin tuosta muutaman kymmenen kilometrin päästä Suomen rannikon ohi.

Iljinin mukaan varjolaivaston alusten kunto on mennyt koko Ukrainan sodan ajan aina vain huonompaan suuntaan.

– Koko ajan on havaittavissa, että näiden alusten profiili huononee. Keski-ikä kasvaa ja vakuutusjärjestelyt sekä omistusjärjestelyt ovat yhä epäselvemmät, Iljin sanoo.