Drone ilmaan ja parhaat mustikka-apajat esille – Mullistaako syväoppiva ohjelma marjastuksen?

Ferox-tutkimushanke, jossa on mukana useita organisaatioita, on kartoittanut Suomen marja-apajia uudenlaisilla teknisillä menetelmillä.

Autonomiset pienoiskopterit eli droonit sekä muut kuvausmenetelmät ova tuottaneet mittavan aineiston, jolla tekoälypohjaisesti on voitu laskea ja arvioida parhaat mustikka-apajat. Myös vapaaehtoisten älypuhelinkuvat ovat auttaneet aineiston keräämisessä. Maanmittaus- ja kartoitusdata on ollut tärkeässä osassa niin ikään.

Syväoppiva ohjelma tunnistaa kuvista marjat ja laskee niiden määrän automaattisesti. Laajan datan avulla voidaan myös ilman kuvia ennustaa tiettyjen paikkojen marjamäärät.

– Keskitymme erityisesti näiden kaikista parhaiden, satoisimpien paikkojen löytämiseen. Niillä on suuri arvo marjastajille, eikä niitä ole kovin helppo löytää itse, ellei ole syvällisempää harrastuneisuutta mustikoiden keräämiseen, kertoo professori Juha Hyyppä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta tiedotteessa.

– Toistaiseksi olemme tutkineet mustikan kasvupaikkoja, mutta tulemme kartoittamaan myös puolukka- ja lakkasatoja eri puolilla Suomea. Erityisesti harvakseltaan kasvavien ja toisaalta arvokkaiden lakkojen löytämisessä tarkka tieto marjojen sijainnista voisi säästää merkittävästi marjastajan aikaa ja rahaa.

Marjasatokarttasovelluksista voivat hyötyä paitsi suomalaiset myös ulkomaalaiset poimijat arvioi asiantuntija Marjut Turtiainen hankkeessa mukana olevasta Arktiset Aromit ry:stä tiedotteessa.

– On monille toimijoille eduksi, että luonnonmarjojen esiintyvyydestä on saatavilla helppokäyttöistä ja luotettavaa tietoa.

Tiedotteen mukaan parhaita apajia on usein erittäin vaikeaa löytää. Yleensä mustikoiden kasvupaikat eivät ole kovin runsaita tai satoisia.

Tulevaisuudessa tekniikkaa voi hyödyntää muuhunkin maastonkartoitukseen liittyvään kuin marjastukseen, professori Hyyppä arvioi.