Analyysi: Trumpin sota faktoja vastaan herätti epäilykset presidentin mielenterveydestä

Trumpin toimintaa voi selittää se, että hän pyrkii systemaattisesti hämärtämään faktan ja fiktion välistä rajaa. Mediassa on kuitenkin spekuloitu myös toisella selityksellä, joka on huomattavasti pelottavampi, kirjoittaa Katariina Lankinen analyysissaan.
Yhdysvallat

Maailma on seurannut puolitoista viikkoa erikoista näytelmää, jonka päähenkilönä on Yhdysvaltojen tuore presidentti Donald Trump.

Hänen ensimmäinen viikkonsa presidenttinä jää historiankirjoihin – eikä sen pitäisi olla yllätys kenellekään hänen kampanjaansa seuranneelle.

Vaalituloksen jälkeen mediassa levisi näkemys, jonka mukaan Trumpin kannattajat osasivat ottaa hänen sanomisensa vakavasti, mutta eivät kirjaimellisesti.

Toimittajat taas ottivat ne kirjaimellisesti, mutta eivät ymmärtäneet ottaa niitä vakavasti, minkä vuoksi media epäonnistui ennustamaan Trumpin voiton.

Tällä viikolla on nähty, että Trumpin sanomiset on otettava sekä vakavasti että kirjaimellisesti. Missään tapauksessa niitä ei voi enää pitää pelkkinä populistisina heittoina. Presidentiksi tultuaan hän on johdonmukaisesti toteuttanut vaalilupauksiaan.

Useat Yhdysvaltojen lentokentät ajautuivat viikonlopun aikana kaaokseen, kun Trumpin määräys kieltää maahantulo seitsemästä muslimienemmistöisestä maasta astui voimaan välittömästi.

Sosiaalinen media täyttyi kiellon kohteeksi joutuneiden ihmisten hätähuudoista.

Kentille jäi lapsia, jotka olivat olleet vierailemassa sukulaistensa luona Yhdysvaltojen ulkopuolella; tutkijoita, jotka työskentelivät apurahan turvin Yhdysvaltojen huippuyliopistoissa; tulkkeja, jotka olivat auttaneet Yhdysvaltojen armeijaa Irakin sodassa; ihmisiä, joille oli jo myönnetty pakolaisstatus, viisumi tai Green Card.

Heitä yhdisti se, että heidän kotimaansa olivat Trumpin kieltolistalla.

Useat amerikkalaismediat huomauttivat lauantaina, että vaikka Trump vetosi asetuksessaan terrorismin estämiseen, listalta ei löytynyt niitä maita, joiden kansalaiset toteuttivat syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskun.

Sen tekijät tulivat Saudi-Arabiasta, Arabiemiirikunnista, Egyptistä ja Libanonista. Nyt maahantulo on kielletty Irakin, Iranin, Jemenin, Libyan, Somalian, Sudanin ja Syyrian kansalaisilta.

Muun muassa Bloomberg -uutistoimisto kertoi, että listalla ei ollut maita, joihin Trumpilla on bisnessiteitä.

Yhdysvaltojen perustuslaki kieltää syrjinnän uskonnon perusteella.

Sunnuntaina liittovaltion tuomari määräsi viranomaiset vapauttamaan osan lentokentille jumittuneista ihmisistä. Trumpin määräys on kuitenkin yhä voimassa, ja se merkitsee dramaattista muutosta Yhdysvaltojen rooliin maailmassa.

Yhdysvaltojen perustuslaki kieltää syrjinnän uskonnon perusteella, ja poikkeus tästä vuosisataisesta traditiosta on merkittävä käännekohta paitsi Yhdysvaltojen maahanmuuttopolitiikalle, myös amerikkalaisten kansalliselle identiteetille.

Maahanmuuttokielto aiheutti massiivisen vastalauseiden vyöryn sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Vielä suurempaa huolta amerikkalaismediassa on kuitenkin herättänyt Trumpin erikoinen suhde faktoihin.

Hän on käynyt median kanssa täysin epäolennaiselta tuntuvaa sotaa virkaanastujaistensa yleisömäärästä ja määrännyt liittovaltion tutkinnan laajasta vaalivilpistä, johon hän itse vakaasti uskoo, mutta josta ei ole olemassa mitään todisteita.

Mediassa on kysytty, miksi Trump jatkaa sinnikkäästi sellaisten uskomustensa puolustamista, jotka ovat helposti todennettavissa vääriksi. 

Yhden selityksen tarjosi hänen läheinen neuvonantajansa Kellyanne Conway, jonka mukaan Trump tarjoaa kansalaisille ja medialle ”vaihtoehtoisia faktoja”.

Trumpin lehdistöpäällikkö Sean Spicer puolestaan syytti mediaa valeuutisten tehtailusta. Saman syytöksen on esittänyt myös Trump itse useissa tviiteissään, joissa hän on hyökännyt etenkin Washington Postin, New York Timesin ja CNN:n kimppuun.

Trump tarjoaa kansalaisille ja medialle ”vaihtoehtoisia faktoja”.

Trumpin toimintaa voikin selittää se, että hänen hallintonsa pyrkii systemaattisesti hämärtämään faktan ja fiktion, uutisten ja valeuutisten välistä rajaa. 

Muun muassa Washington Post on kuitenkin spekuloinut myös toisenlaisella selityksellä, joka on huomattavasti pelottavampi: lehden useat toimittajat ovat kolumneissaan pohtineet mahdollisuutta, että Trump ei itse erota faktoja fiktiosta.

Kolumnisti Dana Milbank piti Trumpin ensimmäisen viikon kaikkein huolestuttavimpana yksityiskohtana sitä, että hän väitti auringon paistaneen virkaanastujaispuheensa aikana, vaikka todellisuudessa satoi vettä.

– Suurin Trumpiin liittyvä pelkoni on se, että hän on niin irrallaan todellisuudesta, Milbank kirjoitti .

Hän viittasi Trumpin elämäkerran haamukirjoittajan Tony Schwartzin New Yorker -lehdelle antamaan haastatteluun, jossa tämä totesi:

– Trumpilla on ainutlaatuinen kyky vakuuttaa itsensä siitä, että mikä tahansa, mitä hän sanoo, on totta, tai tavallaan totta. Tai ainakin sen pitäisi olla totta.

Kyseessä on henkilö, jolla on sormi ydinaseilla.

Kolumnisti Jennifer Rubin puolestaan pohti, valehteleeko Trump vai onko hän kykenemätön erottamaan silmiensä edessä olevan todellisuuden siitä, minkä hän haluaa uskoa todeksi.

– Ensimmäisessä tapauksessa hän on moraalisesti sopimaton presidentiksi. Toisessa tapauksessa meillä on käsissämme perustuslaillinen kriisi, jollaista emme ole koskaan ennen kohdanneet, Rubin kirjoitti .

Samaan ongelmaan viittasi myös kolumnisti Ruth Marcus, jonka mukaan kongressin valvontakomitean puheenjohtaja, republikaani Jason Chaffetz on esittämässä lainsäädäntöä, joka vaatisi presidenttejä käymään läpi riippumattoman lääkärintarkastuksen, jossa tutkittaisiin myös mielenterveys.

– Kyseessä on henkilö, jolla on sormi ydinaseilla. Ihmisten tulisi tietää, millainen hänen henkinen tilansa on, Chaffetz totesi Washington Postille .

Tämänkaltaiset kannanotot koskien kautensa aloittavaa presidenttiä ovat länsimaisissa demokratioissa ennennäkemättömiä. Ne kertovat paljon siitä, kuinka erikoisesta tilanteesta Yhdysvallat on löytänyt itsensä Trumpin valinnan myötä. 

Tavallisten amerikkalaisten mielentilaa kuvastaa se, että Yhdysvaltojen ostetuin kirja on tällä hetkellä George Orwellin 1984, dystopiaklassikko, jossa monet näkevät yhtäläisyyksiä Trumpia hallinnon toimiin ja sen käyttämiin käsitteisiin.

Moni miettii nyt, mitä neljässä vuodessa ehtii tapahtua, jos presidenttikauden ensimmäinen viikko on näin tapahtumarikas.

Selvää on, että Trumpin toimia seurataan nyt erittäin tarkasti sekä kotimaassa että maailmalla. Vallan vahtikoiria tarvitaan maailman johtavassa demokratiassa kipeämmin kuin koskaan.