12–15-vuotiaat voivat harkitusti päättää itse koronarokotteen ottamisesta, huoltajille ei tarvitse kertoa päätöksestä – osa kunnista ei aloita rokotuksia heti ensi viikolla
12–15-vuotiaiden koronarokotukset alkavat ensi viikolla. Rokotuksissa toimitaan kuten terveydenhuollossa muutenkin alaikäisten kanssa, eli lapsi tai nuori voi itse tehdä päätöksiä hoidostaan, kun hänet on arvioitu päätöskykyiseksi, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.
– Koronarokotukset eivät muodosta poikkeusta tähän, hän toteaa.
Hänen mukaansa ensisijainen ja toivottavin tilanne on, että huoltaja ja nuori ovat jo kotona puhuneet rokotukseen liittyvistä seikoista ja päätös on yksimielinen. Tällöin huoltaja voi allekirjoittaa suostumuksen, jonka terveydenhuolto saa haltuunsa.
Jos kuitenkaan huoltajat eivät halua nuoren ottavan rokotusta, jonka nuori haluaa, tämän kykyä itsenäisen päätöksen tekemiseen arvioidaan terveydenhuollossa.
– Tällainen tilanne on tavallinen kouluterveydenhuollossa muutenkin. Kouluterveydenhoitajalle voidaan mennä monenlaisten asioiden vuoksi. Tyypillinen esimerkki tästä ovat ehkäisyasiat, Hietanen-Peltola kertoo.
Nuoren päätöskykyä arvioidaan keskustelemalla hänen kanssaan. Peltosen mukaan asiasta annetaan informaatiota siten, että nuori varmasti ymmärtää asian. Hänelle kerrotaan esimerkiksi mahdollisista rokotuksen sivu- ja haittavaikutuksista, minkä jälkeen kuunnellaan tarkasti, miten nuori pohtii asiaa.
– Samalla arvioidaan sitä, onko hän kykenevä tekemään päätöksen rokotuksen ottamisesta. Varmaan tässä ikäryhmässä ainakin jo siellä yläpäässä moni nuori on, Hietanen-Peltola uskoo.
Nuoren itse päättäessä hoidostaan hän saa päätäntävallan myös siitä, annetaanko kyseisestä hoidosta tieto hänen huoltajilleen.
– Kaikki tämä päätäntävalta tulee kerralla, Hietanen-Peltola tarkentaa.
Hietanen-Peltola painottaa, ettei kuitenkaan ole tiettyä ikärajaa sille, milloin nuori voi tehdä päätöksen itse. Lapset kehittyvät eri tahdissa, ja päätöksenteko riippuu myös asiasta.
– Päätöskyky arvioidaan aina tapaus- ja tilannekohtaisesti. Asian ääreen täytyy kunnolla pysähtyä.
Ikäluokan riskiryhmään kuuluvat ovat jo saaneet rokotuksensa. Heidänkin kohdallaan pääsääntöisesti huoltajat allekirjoittivat rokotuksia koskevan suostumuslapun.
– Luulen, että valtaosalla se menee varmasti näin jatkossakin. Niitähän (rokotuksia) on odotettu, Hietanen-Peltola sanoo.
Hän muistuttaa, että nuoren oma päätäntävalta koskee myös muun muassa muitakin rokotuksia – myös aiemmin aloitettuja HPV-rokotuksia ja tavallisia rokotusohjelman mukaisia rokotuksia yläasteiässä.
– Tämähän ei ole ensimmäinen kerta, kun tähän törmätään.
Hietanen-Peltola kertoo, että nuorten koronarokotuksiin liittyvistä käytännön järjestelyistä vastataan alueittain. Eri kaupungit varautuvat aloittamaan rokotuksia ensi viikosta alkaen, mutta eivät kuitenkaan kaikki.
Vantaalla tavoitteena on saada hoidettua 12–15-vuotiaiden rokotukset kokonaisuudessaan pikaisesti – jo ensi perjantaihin mennessä, perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo oli kertonut Vantaan Sanomille.
Tampereella 12–15-vuotiaiden rokottaminen on tavoitteena aloittaa mahdollisimman pian elokuun aikana. Rokottaminen ei kuitenkaan ala vielä ensi viikolla.
– Meillä on ihan alustava palaveri viime viikolla ollut ja silloinhan me ei vielä tiedetty, että milloin päästään rokottamaan, sanoo vastaanottotoiminnan ylilääkäri Kati Myllymäki STT:lle.
Rokotteiden lisäannosten saapumisesta ei ole vielä tietoa.
– Kyllähän niitä on luvattu, että lisäannoksia olisi tulossa, kertoo Myllymäki.
Lähtökohtaisesti 12–15-vuotiaita on tarkoitus rokottaa kouluissa, mutta tämä tarkentuu Myllymäen mukaan ensi viikon aluksi. Myllymäki arvioi, että jos rokottaminen hoidetaan kouluissa, niin rokottamiseen tarvittaisiin lisää väkeä kouluterveydenhuollon lisäksi.
Hallitus päätti nuorten rokottamisesta sosiaali- ja terveysministeriön (STM) esityksen mukaisesti. Asetus tulee voimaan ensi maanantaina.
Lapsille ja nuorille tarjotaan STM:n mukaan Pfizerin ja Biontechin tai Modernan kehittämiä rokotteita. Ne ovat tällä hetkellä ainoat Suomessa käytössä olevat koronarokotteet, joilla on ehdollinen myyntilupa 12 ikävuodesta ylöspäin.
Rokotukset voidaan STM:n mukaan toteuttaa alueellisen harkinnan mukaan esimerkiksi kouluissa tai aikuisväestön joukkorokotusten yhteydessä.