Tutkija: Ukraina voi onnistua vastahyökkäyksessään etelässä ja jopa saada Krimin takaisin – Venäjä uhkailee "tuomiopäivällä"
Ukrainan sodassa sekä Ukraina että Venäjä ovat esiintyneet puheissaan itsevarmasti viime aikoina. Pitkän kantaman aseita tehokkaasti venäläisten ammusvarastoja vastaan käyttänyt Ukraina puhuu maan miehitettyjen eteläisten alueiden valloittamisesta takaisin.
Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) erikoistutkija Jukka Viitaniemi pitää Ukrainan suunnitellun vastahyökkäyksen onnistumista realistisena ja jopa todennäköisenä vaihtoehtona.
– Kyllä tämänhetkisten tapahtumien valossa, ottaen huomioon muun muassa asetoimitukset ja Ukrainan saaman avun. Sanon sen olevan täysin mahdollista ja jopa todennäköistä. Sanoisin todennäköisyydeksi noin 50–70 prosenttia, en voi tietysti sanoa sadan prosentin varmuudella, että näin tapahtuu, Viitaniemi arvioi STT:lle.
Jos Hersonin ja muiden helmikuun hyökkäyksen jälkeen miehitettyjen eteläisten alueiden palauttaminen Ukrainan hallintaan onnistuu, korteissa voi olla myös vuonna 2014 menetetyn Krimin niemimaan takaisinvalloitus, tutkija arvioi.
– Optimioloissa kyllä. Ukrainalaiset ovat puhuneet ja selkeästi ilmaisseet, että vuoden 1991 rajat palautetaan, Krim mukaan lukien. Tässä tilannekehityksessä, mitä nyt tapahtuu, se varmasti siintää tulevaisuudessa yhtenä selkeänä mahdollisuutena. En näe mitään syytä, miksi näin ei voisi olla, Viitaniemi sanoo.
Samaan aikaan Venäjä uhkailee laajentavansa tavoitteitaan Ukrainan itäosissa. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan valtiollisen median haastattelussa keskiviikkona, että kyse ei enää ole pelkästään Donetskista ja Luhanskista, vaan myös Hersonin ja Zaporizhzhjan alueista sekä muista alueista.
Lavrovin mukaan rauhanneuvottelut eivät ole järkeviä tällä hetkellä.
Länsimaisten viranomaislähteiden mukaan mahdollisena kohteena on pitkään saarrettuna ollut satamakaupunki Odessa, kertoo Foreign Policy.
Vähintäänkin odotettavissa on, että Ukraina pyrkii hyökkäämään venäläisiin sotilaskohteisiin Krimin niemimaalla pitkän kantaman raketeillaan.
Yhdysvalloilta saadut M142 Himars -raketinheittimet ovat aiheuttaneet runsaasti tuhoa venäläisten puolella, ja Ukraina odottaa saavansa jatkossa näihin myös pidemmän 300 kilometrin kantaman raketteja. Lisäksi taistelukentillä on jo nähty myös ukrainalaisten saamia uusia M270-raketinheittimiä.
– Ukrainalaisessa sosiaalisessa mediassa on paljon kuvapareja, joissa näkyy tuhoutuneita ammusvarastoja ennen ja jälkeen. Jos niitä on uskominen, aseilla on ehdottomasti ollut vaikutus. Venäjän puolustusministeri sanoi, että kyseiset asejärjestelmät pitää saada tuhottua. Kyllä se kuvastaa sitä, että se tuntuu olevan isokin kivi saappaassa, Viitaniemi sanoo.
Venäjä näyttää pelkäävän mahdollisuutta, että Ukraina yrittäisi iskeä Krimin niemimaan sotilaskohteisiin tai jopa yrittää niemimaan takaisinvalloitusta.
Näin voi ainakin päätellä siitä, että Venäjän ex-presidentti Dmitri Medvedev koki tarpeelliseksi esittää uhkauksen, että Krimin niemimaalle kohdistetut hyökkäykset käynnistäisivät ”tuomiopäivän”.
– Pullistelua ja uhkailua varmasti tulee lisää, jos tilannekehitys alkaa mennä Venäjän näkökulmasta erittäin epäsuotuisaan suuntaan, Viitaniemi sanoo.
Tutkija kertoo pitävänsä absurdina venäläistä logiikkaa, jossa raivostutaan ajatuksesta, että Ukraina yrittäisi vallata takaisin siltä aiemmin Venäjän anastaman alueen.
Tositilanteessa testaamatta on vielä se, jatkavatko Euroopan maat ja Yhdysvallat Ukrainan täyttä tukemista myös hyökkäyksessä Krimin niemimaalle, jota Venäjä ainakin virallisissa puheissa pitää omana alueenaan. Kestääkö lännen kantti?
– Vallitsevissa olosuhteissa uskon siihen, ei syytä, miksei kestäisi. En näe toistaiseksi mitään syytä sille, että pantaisiin hanat kiinni, Viitaniemi arvelee.
Ukrainan itäosissa Venäjä on jatkanut hidasta hivuttautumista Donbassin alueella. Luhanskin alue on käytännössä kokonaan venäläisten hallussa, mutta Donetskin alueen hallinnasta käydään vielä kiivaita taisteluita.
– Donetskin alueesta paljon on vielä ukrainalaisten hallussa. Sen valtaaminen on varmasti yksi keskeisimmistä, ellei keskeisin, venäläisten tavoite tällä hetkellä, Viitaniemi sanoo.
Venäjä saattaa myös tavoitella aselepoa. Venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin liittolaisen Leonid Volkovin mukaan uudet Himars-aseet ovat selvästi muuttaneet voimasuhteita rintamalla.
– Siksi Putin janoaa nyt aselepoa. Ei vain siksi, että saisi lisäaikaa reservien värväämiseen ja hengähdystauon joukoilleen, vaan turvatakseen status quon (vallitsevan tilan). Aselepo tietäisi kartalle piirrettyä viivaa, josta syntyisi uusi poliittinen todellisuus vuosiksi tulevaisuuteen. Mikään ei ole niin pysyvää kuin tilapäinen. Ja kun tämä aselepo on saatu luotua, Euroopassa voittavat ne, joiden mielestä huono rauha on parempi kuin hyvä sota, Volkov sanoo Twitter-ketjussaan.
Volkovin mukaan Putin pyrkii painostamaan länsipoliitikkoja näiden äänestäjien elämää kurjistavalla energiapolitiikalla, jotta poliitikot vuorostaan painostaisivat Ukrainaa taipumaan neuvotteluihin.
MPKK:n Viitaniemen mukaan aselepoon suostumisen poliittinen hinta olisi kuitenkin tällä hetkellä raskas maksettava molemmille osapuolille – erityisesti täysin perusteettoman hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle.
Yhtäältä Venäjän pitäisi myöntää tappionsa koko Ukrainan demilitarisoinnin ja ”denatsifikaation” tavoitteen osalta, ja toisaalta Ukrainan pitäisi jättää valtavat määrät alueitaan ja kansalaisiaan venäläisen miehitysvallan alle.