Italialainen ikuisuusprojekti on nytkähtämässä eteenpäin – ehkä
Italian hallitus on tuoreessa lakiesityksessään kaivanut esiin Italian kenties pitkäaikaisimman rakennusprojektin: Messinansalmen ylittävän sillan, joka yhdistäisi mantereella sijaitsevan Calabrian ja Sisilian saaren. Silta oli kymmenisen vuotta sitten jo suunniteltu valmiiksi, kun silloisen pääministerin Mario Montin hallitus laittoi hankkeen jäihin – kuten lukuisat hallitukset vuorollaan sitä ennen.
Nyt siltasuunnitelma aiotaan päivittää nykyaikaan. Infrastruktuuriministeri Matteo Salvinin mukaan ”Euroopan suurimman julkisen rakennushankkeen” on määrä alkaa jo ensi vuonna ja silta saataisiin valmiiksi viidessä vuodessa. Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu kuusi miljardia euroa, mutta viimeisimpien laskelmien mukaan itse sillalle pääsemiseen tarvittavat tie- ja raideyhteydet nostavat hintalapun kymmeneen miljardiin.
Suunnitelma pitää vielä hyväksyä maan parlamentin molemmissa huoneissa. Mediatietojen perusteella lakiesityksellä on hyvät mahdollisuudet mennä läpi.
Messinansalmen silta olisi maailman pisin riippusilta, jonka jänneväli olisi yli kolme kilometriä. Se on yli kilometrin enemmän kuin nykyisillä riippusilloilla.
Silta rakennettaisiin erittäin maanjäristysherkälle alueelle, ja siihen liittyisi useita teknisiä haasteita. Italian insinööriliitossa siltahanketta koordinoivan Edoardo Cosenzan mukaan silta suunnitellaan kestämään voimakkuudeltaan 7,1:n maanjäristys. Samansuuruinen järistys aiheutti alueella vuonna 1908 yli 75 000 ihmisen kuoleman.
– Maanjäristyksen kestävässä rakentamisessa on menty paljon eteenpäin. Suurempi haaste näin pitkän sillan kohdalla on tuuli, Cosenza kertoi Italian ulkomaantoimittajien yhdistykselle maaliskuussa Roomassa.
Hankkeen puolustajien mukaan silta Messinansalmen yli helpottaisi ihmisten ja tavaroiden liikkumista ja vauhdittaisi erityisesti köyhän Sisilian kehitystä. Vastustajien mukaan sillan rakentaminen on kuitenkin hyödytöntä, jos Calabrian ja Sisilian heikkoja tie- ja raideyhteyksiä ei samaan aikaan paranneta.
Useat alueen rautatiet ovat tällä hetkellä yksiraiteisia ja matkustaminen hidasta.
– Investoimme parhaillaan kymmeniä miljardeja euroja Sisilian ja Calabrian teiden ja rautateiden modernisoimiseen. Ilman siltaa ne rahat olisivat hukkaan heitettyjä, sillä salmen ylitys vie junilta puolitoista tuntia, ministeri Salvini kertoi ulkomaantoimittajien yhdistykselle huhtikuun alussa.
Siltahankkeeseen on vuosien varrella palanut jo 300 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa. Aurelio Angelini kirjoitti vuonna 2011 kirjan Myyttinen Messinansalmen silta, ja hänen mukaansa hankkeessa on useita ongelmakohtia, jotka tekevät sen toteutumisesta epätodennäköistä.
– Sisilian ja Manner-Italian yhdistävästä sillasta on haaveiltu aina 1800-luvulla tapahtuneesta Italian yhdistymisestä lähtien. Myytin mukaan silta tasapainottaisi Pohjois- ja Etelä-Italian välisen elintasoeron. Mutta se ei ollut totta silloin, ja vielä vähemmän se on totta nyt, Palermon yliopistossa sosiologiaa opettava Angelini kertoo puhelimitse.
Angelinin mukaan lautta- ja lentoyhteydet Sisiliaan toimivat niin hyvin, ettei sillan rakentaminen olisi taloudellisesti kannattavaa. Rakentaminen olisi teknisesti haasteellista, ympäristövaikutukset epäselviä ja kustannukset veronmaksajien harteilla.
– Salvinin ilmoitus rakennustöiden aloittamisesta ensi vuonna ei pidä vettä mistään suunnasta. Olen valmis lyömään vuoden palkkani vetoa siitä, ettei se onnistu, Angelini sanoo.
Italia juoksee parhaillaan aikaa vastaan saadakseen EU:n massiivisen elvytysrahaston lukuisat rakennusprojektit valmiiksi määräaikaan mennessä. Euroopan komissio antoi maaliskuussa maalle ensin kuukauden, sitten kaksi kuukautta lisäaikaa selvittää paketin kolmanteen erään liittyvät epäselvyydet.
Italialla oli viime joulukuuhun asti aikaa saavuttaa 55 välitavoitetta, joiden perusteella sille olisi maksettu alun perin helmikuussa 19 miljardia euroa. Vaarassa on nyt kuitenkin myös seuraava, 16 miljardin euron erä. Varojen käyttöä valvovan tilintarkastustuomioistuimen Italian parlamentille antaman selonteon mukaan yli puolet hankkeista on myöhässä tai vasta alkutekijöissään.
Maan Eurooppa-asioiden ministeri Raffaele Fitto on myöntänyt, ettei osaa hankkeista saada valmiiksi määräaikaan mennessä.
– Italiassa annetaan valtavasti huomiota asioille, jotka eivät kosketa lähitulevaisuutta, kuten Messinansalmen sillalle ja tasaverolle. Unohdamme, että samaan aikaan meillä on äärimmäisen ajankohtainen, kiireinen ja tärkeä ongelma, nimeltään elvytysrahasto, EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni sanoi 20. maaliskuuta la Repubblica -lehden tilaisuudessa.
Italia sai EU:n koronanjälkeisen elvytyspaketin suurimman siivun, lähes 200 miljardia euroa. Suurin osa rahoista, yli 45 miljardia vuodessa, on tarkoitus käyttää vuosina 2024–2025.
Edoardo Cosenza, joka toimii elvytysrahaston suurhankkeiden hyväksymisestä vastaavassa komiteassa, sanoo että koronamiljardien vuoden 2026 määräaika on erittäin tiukka ja aikataulujen hienosäätö siksi luonnollista.
– Lisäaikaa annetaan usein myös muiden EU-varojen kohdalla. Projekteja on samanaikaisesti käynnissä monta, eikä kaikkiin löydy insinöörejä ja yrityksiä. Sota on vaikeuttanut joidenkin raaka-aineiden toimitusta, ja energian hinta on noussut, Cosenza kertoi Italian ulkomaantoimittajien yhdistykselle.
Pääministeri Giorgia Meloni on syyttänyt elvytyspaketin ongelmista edeltäjäänsä, Mario Draghin hallitusta.