Lakkolaeista keskustellaan eduskunnassa vapun jälkeen –"On vielä puhuttavaa"
Keskustelua niin sanotuista lakkolaeista on tarkoitus jatkaa eduskunnan täysistunnossa vapun jälkeen ensi viikon torstaina.
Eduskunnan päiväjärjestyksessä asia on sijoitettu torstai-iltaan kyselytunnin ja lukuisten muiden lakiesitysten jälkeen. Istunnossa ei ole voimassa kello 22:n aikarajaa.
Esityksen sisällöstä on tarkoitus äänestää heti seuraavana päivänä eli perjantaina.
Lakiesityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä päätetään aikaisintaan sitä seuraavalla viikolla.
Asiaa puitiin täysistunnossa edellisen kerran torstain ja perjantain välisenä yönä, jolloin istunto päätettiin vasta aamukahden jälkeen. Aamuyön tunteina äänessä olivat ainoastaan pääoppositiopuolue SDP:n edustajat, jotka käyttivät muutenkin torstaina alkaneessa keskustelussa ylivoimaisen enemmistön puheenvuoroista.
SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg sanoo, että puolueen kansanedustajilla riittää edelleen puhuttavaa asiasta.
Hänen mukaansa runsaissa puheenvuoroissa on kyse siitä, että edustajat haluavat tuoda esiin kaikki ne asiantuntijoiden kriittiset näkemykset, joita ei ole esimerkiksi kirjattu työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tekemään mietintöön.
Bergin mukaan hallituspuolueiden edustajat äänestyttivät pois mietintöpohjasta esimerkiksi tasa-arvoon liittyviä asiantuntijakirjauksia.
– Niin kauan, kunnes meidän osaltamme näyttää siltä, että kaikki nämä asiantuntijoiden esille nostamat tärkeät kysymykset on tuotu esille, niin kauan meillä on valmiutta jatkaa keskustelua, hän sanoi STT:lle.
Berg sanoi uskovansa, etteivät esityksen merkitys ja sen vaikutukset ole välttämättä vielä auenneet tavallisille kansalaisille eivätkä edes kansanedustajille.
Esitetyt lakimuutokset muun muassa rajoittavat poliittisten työtaistelujen keston 24 tuntiin.
Berg sanoo, että kyseessä on historiallinen ja fundamentaalinen lakiesitys, joka tulee muuttamaan olennaisesti Suomessa pitkään vallinnutta käytäntöä lakko-oikeuksista. Hän nosti esiin esimerkiksi sen, että myötätuntolakkojen rajaaminen tulee vaikuttamaan naisvaltaisten alojen tilanteeseen.
Perustavanlaatuisena virheenä hän pitää sitä, ettei poliittisia lakkoja ole erotettu niin sanotuista poliittisluonteisista lakoista, joilla reagoidaan hallitukseen toimiin esimerkiksi työehtoihin liittyvissä kysymyksissä.
Berg huomauttaa, että poliittisluonteiset lakot nauttivat myös Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten suojaa ja siksi Suomelle voi tulla asiasta seurauksia.
– Me näemme velvollisuudeksemme tuoda nämä esille. Silloin me olemme oman tehtävämme tehneet. Ja jos hallitus haluaa silti viedä tämän lainsäädännön eteenpäin ja voimaan, niin he kantavat sitten siitä vastuun, mitä mahdollisia seuraamuksia näistä asioista jatkossa tulee.
Muutosten oli alun perin tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa, mutta valiokunta katsoi mietinnössään, ettei estettä lakien voimaantulon aikaistamiselle ole. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut, että uudistukset otetaan voimaan ”kun valmista on”.