Keskustan piiripomoilta suorat sanat hallitukselle: Sairaaloiden leikkaukset johtavat ambulanssiralliin
Hallituksen sairaalapäätökset herättävät tyrmistystä keskustan kentällä.
Pohjois-Pohjanmaalla ajetaan alas Oulaisissa sijaitsevan Oulaskankaan sairaalan toimintaa, kun perusterveydenhuollon yöpäivystys sekä ympärivuorokautinen leikkaussalivalmius lopetetaan. Lisäksi Raahen yöpäivystys lakkautetaan.
Pohjois-Pohjanmaan keskustapiiriä johtavan Oulaisten kaupunginhallituksen puheenjohtajan Marjut Lehtosen mielestä päätökset ovat ”järkyttäviä”.
– Sitten lähdetään kipeän lapsen tai vanhuksen kanssa keskellä yötä ajamaan Ouluun tai soitetaan ambulanssi, hän sanoo.
Lehtonen huomauttaa, että Oulun eteläiseltä puolelta voi olla lähes 200 kilometrin matka Oulun yliopistolliseen sairaalaan Oysiin.
– Se merkitsee ambulanssirallia, eikä ambulanssilla ajelukaan ilmaista ole.
Hallitus päätti kevään kehysriihessään, että ympärivuorokautinen leikkaussalivalmius lakkaa Oulaisisten ohella Savonlinnassa, Kemissä, Salossa ja Valkeakoskella vuoden 2026 alusta lähtien.
Perusterveydenhuollon yöpäivystys puolestaan loppuu Raahen lisäksi Kouvolassa, Iisalmessa, Jämsässä ja Varkaudessa vuoden 2025 loppuun mennessä. Hallitus tavoittelee sairaalaverkon supistamisella 26 miljoonan euron säästöjä hyvinvointialueille vuodesta 2016 alkaen.
Oulaskankaan sairaalassa työskentelee noin 230 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa. Oulaisissa voi opiskella sairaanhoitajaksi, lähihoitajaksi tai hoiva-avustajaksi.
– Meillä on kokonainen sote-koulutusyksikkö, ja käytännössä kaikki sairaanhoitajat saavat harjoittelupaikat Oulaskankaalta, Lehtonen kertoo.
Hän ei usko, että leikkaustoimintaan erikoistuneet sairaanhoitajat haluavat esimerkiksi lähihoitajan tehtäviin. Lehtosen mielestä on myös ”hullua kuvitella”, että sairaanhoitajat perheineen muuttaisivat Oysin perässä Ouluun.
– Monilla on Oulaisissa perheet ja ehkä isovanhemmatkin.
Oulaskankaan sairaalassa tehdään vuosittain noin 3 000 toimenpidettä. Pääpaino on ortopediassa ja alaraajaprotetiikassa. Tekonivelleikkauksia tehdään vuosittain noin 900.
Lehtonen ihmettelee, miten Oys voisi hoitaa kaikki nämä ikääntyvän väestön kenties entisestään lisääntyvät nivelleikkaukset jatkossa.
– Oulaskangas on jo nyt purkanut Oysin jonoja. Voi kysyä, mihin nämä ihmiset pannaan, hän sanoo.
Perussuomalaiset nousi Oulun vaalipiirin suurimmaksi puolueeksi viime eduskuntavaaleissa, ja sosiaali- ja terveyspalveluministerinä toimii perussuomalaisten Kaisa Juuso. Lehtonen kysyy, miksi perussuomalaiset ei puolusta pohjoispohjanmaalaisten terveyspalveluita hallituksessa.
– Kokoomus ei meitä maakunnan päättäjiä yllättänyt, mutta maakunnasta suuren kannatuksen saaneet perussuomalaiset ovat kyllä nukkuneet kehysriihen aikana, Lehtonen toteaa myös Suomenmaan mielipideosastolla.
Tämähän on kokoomuslainen pilvilinna.
Peräpohjolan Keskustan puheenjohtaja Olli Rainio
Keskustan Peräpohjolan piiriä luotsaava Olli Rainio on synkeissä tunnelmissa Kemin Länsi-Pohjan keskussairaalan alasajosta.
– Tämähän on kokoomuslainen pilvilinna, mitä nyt ollaan rakentamassa. Kaiken täytyy olla isoa, keskitettyä ja mahdollisimman tehokasta, ja se tehdään hinnalla millä hyvänsä, hän toteaa.
Lapin hyvinvointialueen keskussairaala jää Rovaniemelle, mutta Rainion mukaan Meri-Lapin ihmisille luontevampi suunta on Ouluun. Länsi-Pohjan sairaala on vetänyt osaajia Oulusta. Rainio on huolissaan Meri-Lapin aivovuodosta ja alueen elinvoimasta.
– Tämä on teollisuuspainotteinen alue, jossa on miesvoittoisia työpaikkoja. Nyt naisvaltaista alaa viedään pois täältä, ja se tulee iskemään tälle alueelle moniulotteisesti, Rainio sanoo.
Hän ihmettelee, miten edes 80 000 asukkaan Kouvolaan ei hallituksen mielestä voi perustella perusterveydenhuollon yöpäivystystä.
– Kyllähän tässä jokin on aika pahasti vinksallaan. Tämä on järjettömyyden huippu alueille ja pienille kunnille.
Etelä-Savossa on herännyt runsasta kansalaisaktiivisuutta Savonlinnan keskussairaalan säilyttämiseksi.
– Kyse on perusturvallisuuden tunteesta ja siitä, voidaanko kaikissa osissa maata elää normaalia, turvallista elämää, Etelä-Savon keskustapiirin puheenjohtaja Hannu Auvinen sanoo.
Hän muistuttaa, että Etelä-Savo on kesäasukasmaakunta, jolloin eri vuodenaikoina on eri määrä mahdollisia palveluiden tarvitsijoita.
– Sairaala-asiaan kytkeytyy sekin, pystytäänkö sairaanhoito-opetusta jatkamaan Savonlinnassa. Tämä on monisyinen asia, Auvinen muistuttaa.
Pohjois-Savon keskustapiirin puheenjohtaja Juho Pahajoki katsoo Iisalmen ja Varkauden perusterveydenhuollon yöpäivystysten vientiä periaatteelliselta pohjalta.
– Hallitus on viemässä hyvinvointialueiden itsemääräämisoikeuden alijäämän kattamiseen, lainanottovaltuuksiin ja rahoitukseen kohdistuvalla kiristyksellä, joka asettaa hyvinvointialueet valtiovarainministeriön virkamiesohjaukseen. Yöpäivystyspäätös jatkaa samaa linjaa.
Pahajoen mielestä päätökset hoidon tarjoamisesta pitäisi tehdä hyvinvointialueilla niistä tavoitteista lähtien, joita sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukselle alun perin asetettiin.
– Lähipalveluiden kannalta tämä iltapäivystys ei ole periaatteellisesti suurin, mutta se on taas yksi osa hallituksen lähipalvelut romuttavaa järjetöntä leikkauspolitiikkaa.
Pahajoen mukaan hallituksen laskelmat säästöistä eivät vakuuta Pohjois-Savossa.
– Voi olla, että kerrannaisvaikutusten myötä hyöty jää olemattomaksi. Käytännön tasolla päätös luo kuitenkin turvattomuutta, potilasrallia ja lisää kiirettä Kuopion päivystykseen.