EU:n tarkkailuluokkaa ei kannata pelätä
Hallitusohjelmassa olevan kuuden miljardin euron julkisen talouden sopeuttamisen lisäksi hallitus sopeuttaa vielä kolme miljardia lisää uusilla leikkauksilla ja verotusta kiristämällä.
Suomen bruttokansantuote (bkt) supistui viime vuonna 0,5 prosenttia, ja Suomen Pankin maaliskuun 2024 väliennusteen mukaan bkt supistuu myös tänä vuonna 0,5 prosenttia.
Suomessa on siis taantuma.
Keynesiläisen taloustieteen mukaan kokonaiskysynnän vähyys on syynä taantumiin. Taantuman aikana valtion tulee lisätä kysyntää tasoittaakseen suhdannevaihteluita ja saadakseen talouden uudelleen nousuun.
Leikkaukset ja verojen kiristykset laman vallitessa ovat siis väärä keino. Ne vain syventävät ja pitkittävät taantumaa muun muassa vähentämällä kokonaiskysyntää, alentamalla tuotantoa ja pienentämällä verotuloja. Kansalaisten ostovoima heikkenee ja hankintoja lykätään.
Leikkausten ja veronkiristysten sijaan valtion pitäisi nyt laman vallitessa satsata talouteen ja elvyttää sitä.
Nopeimmin talouteen vaikuttavia olisisivat satsaukset esimerkiksi hiljentyneeseen ja työllistävään rakennusalaan ja rapistuviin liikenneväyliin, joissa meillä on varsinkin syrjäseuduilla korjausvelkaa useita miljardeja.
Nuukailijat kysyvät, mistä rahat elvytykseen?
Suomen valtionvelka oli tämän vuoden maaliskuun lopussa noin 160 miljardia, noin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt). Se on vain hieman EU-maiden keskitason yläpuolella.
EU:n ”tarkkailuluokkaa” ei kannata pelätä. Siellä ei tarvitse olla yksin. Kun talous lähtee nousuun, lisävelkaantuminen on helppo selittää EU:lle ja velan maksu helpottuu.
Taito Taskinen
Kuopio
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/