Oppositio hohkasi tulipunaisena hallituksen sairaalasupistuksista – Juuson selitykset eivät kelvanneet
Opposition sote-poliitikot iskivät koko rintaman leveydellä hallituksen ja sen sosiaali- ja terveysministerin Kaisa Juuson (ps.) kimppuun, kun eduskunta pääsi väittelemään kehysriihen sairaalaleikkauksista välikysymyksen pohjalta.
Juuso perusteli laajalti kuohuttaneita sairaalapäivystysten supistamisia sillä, että hallituksen on pakko keskittää erikoissairaanhoidon vaativaa hoivaa henkilöstöpulan vuoksi.
Ministerin mukaan esimerkiksi välimatka Kemistä Rovaniemelle tai Ouluun ei ole ylitsepääsemätön, vaan vähän päälle sata kilometriä.
– Tällä toimenpiteellä Lapin hyvinvointialue saa taloudellisia säästöjä ja myöskin henkilöstöresursseja muihin palveluihin, hän perusteli.
Mikäli hoidon tarve on niin iso ja hätä on niin iso, että yöllä tarvitsee lähteä lääkäriin, on Juuson mukaan parempi mennä suurempaan sairaalaan, jossa ympärivuorokautinen leikkaussalivalmius muine toimintoineen.
Keskustan Katri Kulmuni toivoi hallituksen edustajien kertovan, kuinka puoli miljoonaa suomalaista, joita sairaalakeskittäminen koskee, hyötyvät Kela-korvauksista yöllä, kun he eivät pääse enää lääkäriin.
– Ja, arvoisa hallitus, haluaisin kysyä myös perussuomalaisilta, tältä kokoomuksen apupuolueelta, että mitä te oikein saitte, kun te annoitte tältä puolelta miljoonalta suomalaiselta heikentää palveluita ja samalla te säilytitte ne samat yöpäivystyspalvelut Raaseporissa ja Pietarsaaressa ruotsinkielisyyden perusteella, Kulmuni sivalsi.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huomautti, että hallituksella näyttää olevan rahaa, vaikka se väittää muuta.
– Mutta onhan hallituksella rahaa: te olette juuri päättäneet käyttää 500 miljoonaa euroa yksityisen terveydenhuollon lääkärikäyntien rahoittamiseksi veronmaksajien rahoilla samanaikaisesti, kun te leikkaatte hyvinvointialueilta perusterveydenhuollosta ja vanhuspalveluista.
Anderssonin mukaan tällaisissa arvovalinnoissa ei ole mitään järkeä terveydenhuollon, kansanterveyden näkökulmasta, tasa-arvon näkökulmasta eikä myöskään taloudenpidon näkökulmasta.
Sosiaali- ja terveysministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) perusteli Kela-korvausten lisärahoitusta hoitojonojen purkamisella.
– Onko se ylimääräistä, että ihmiset pääsevät esimerkiksi fysioterapiaan, ikääntyvät ihmiset, jotka tarvitsevat helpotusta toimintakykyynsä, että he pystyisivät paremmin tulemaan toimeen esimerkiksi kotona, pärjäämään ilman raskaampia palveluja? Tai vaikkapa tämä lapsettomien ihmisten asema? Tai vaikkapa hammashoito?
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) näki hallituksensa perineen Sanna Marinin (sd.) hallitukselta kaksi jättimäistä haastetta: valtavan julkisen velan ja keskeneräisen sote-mallin, jonka kustannukset karkaavat käsistä.
Orpon mukaan yksi syy, miksi hallitus joutui nyt sopeuttamaan niin paljon, oli se, että hyvinvointialueet tarvitsevat lisää rahaa, jotta ne pystyvät huolehtimaan ihmisten peruspalveluista.
– Tänä vuonna 24,6 miljardia hyvinvointialueiden rahoitus, ensi vuonna 26,2. Siis suunnaton määrä lisää rahaa suunnataan hyvinvointialueille. Älkää väittäkö, että me leikkaamme emmekä anna rahaa. Se on kohtuutonta, se ei ole totta!
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) huomautti valiokuntansa selvittäneen pari viikkoa sitten, mistä hyvinvointialueiden merkittävä kustannusten nousu ja alijäämä parina viime vuonna johtuvat.
– Keskeiset syyt olivat poikkeuksellinen palkkaratkaisu, poikkeuksellinen inflaatio ja henkilöstöpulasta johtuva kalliiden ostopalveluiden ja vuokrapalvelujen käyttö. Yksikään näistä syistä ei liity sote-uudistuksen toteuttamiseen tai valittuun malliin. Mutta siihen, että hallitus imuroi rahat ja aiheuttaa tämän kriisin imuroimalla ne sieltä, te voitte vaikuttaa, Lohi opasti.
Pääministeri Orpo puolusti myös voimakkaasti ministeri Juusoa, jonka oppositio haluaa panna viralta epäluottamuslauseella heikkona pitämänsä johtamisen vuoksi.
– Ministeri Juuso suhtautuu erittäin vakavasti hänen työhönsä. Hän on ollut mukana keskusteluissa ja neuvotteluissa, hän on tuonut esiin voimakkaasti sosiaali- ja terveysministeriön näkökulmaa. Minusta pitäisi pystyä argumentoimaan asiaperusteisesti, ei henkilöön menevästi, pääministeri vetosi.
Juuso selvitti, että hänen ministeriönä alaisen sairaalaverkkotyöryhmän tammikuussa julkaistu raportti oli pelkkää virkatyötä, jonka kansliapäällikkö oli tilannut.
– Sen jälkeen asia on käsitelty ministerityöryhmässä, jonka puheenjohtajana toimin.
Juuson mukaan kehysriihessä oltiin etenemässä pidemmälle keskussairaalaverkkoon puuttuvan niin sanottuun kakkosvaiheeseen, mutta puolueiden puheenjohtajat päättivät lopulta luopua siitä.
– Minä olen siitä helpottunut ja uskon, että aika moni muukin on siitä helpottunut.
SDP:n Krista Kiurulle Juuson selitykset eivät kelvanneet.
– Monta kuukautta meni, mutta hallitus ei osannut sanoa, onko sairaalaverkkoratkaisu tekeillä vai ei. Katsokaa sitä pöytäkirjaa, kun pääministeri ei edes tiennyt, kenelle sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluivat. Sanoitte siinä keskustelussa, että Ikoselle. Nyt on selvinnyt, että ne kuuluvatkin siis ministeri Juusolle, Kiuru pauhasi.
Kiuru kyseli, miten voi olla mahdollista, että hallitus ei löytänyt kehysriihessä muita kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia säästöjä.
– Tämä ei ole leikin asia, Purra. Puolet tästä sopeutustarpeesta tehtiin leikkaamalla, ja kaksi kolmasosaa on pääluokasta 33, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaaliturva. On tämä käsittämätöntä, Kiuru julisti.
Oppositio äänestyttää perjantaina sekä hallituksen että ministeri Juuson luottamuksesta. Välikysymyksessä on mukana koko oppositio, mutta Harry Harkimon Liike Nyt ei aio äänestää Juusolle epäluottamusta.
.