Risusavottaa, kauramaitoa ja nuorisokannatusta
”Keskusta on Suomen suurin puolue. Se on entistä enemmän myös nuorten valinta.” Näihin sanoihin päättyy visiomme Keskustasta vuonna 2030.
Työtä on vielä tehtävänä. Vuonna 2007 alkanut nuorisokannatuksen lasku on vain kiihtynyt. Keskusta on tällä hetkellä valinta alle yhdelle kymmenestä tai jopa kahdestakymmenestä nuoresta. Lukuina tilanne on entiselle nuorten suosikkipuolueelle katastrofaalinen.
Puolueessa nuorisokannatusta ja sen syitä on selvitetty nyt Ajatuspaja Alkion toimesta pian kaksi vuotta.
Selvitimme nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja niiden esteitä, nuorten arvomaailmaa ja puoluekannatusta. Uusimman kuntavaalien äänestäjätutkimuksen tuloksia olemme esitelleet niin puolueen kuin nuorisojärjestöjen johdoille.
Yhteinen näkemys meillä kaikilla on selvä: Keskusta ei ole tällä hetkellä vaihtoehto nuorille, vaikka nuorten arvot ovatkin lähellä keskustan arvomaailmaa.
Toimeenkin on ryhdytty: Keskustanuorten johto laatii parhaillaan konkreettista toimenpideohjelmaa nuorisokannatuksen parantamiseksi.
Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja ja kulttuuriministerinäkin toiminut Tytti Isohookana-Asunmaa pohti viikonloppuna Ilkka-Pohjalaisen kolumnissaan keskustan tilaa.
Hänen mukaansa keskustan kannatusalhon syynä olisi puolueen epämääräinen moderni ja liberaali politiikka. Asian äärelle on varmasti syytä pysähtyä, koska tätä viestiä kuulee usein.
Keskustalta saattaa nimittäin puuttua kyky suvaita ”vääriä” näkemyksiä – kattomme ei olekaan niin korkealla tai seinät niin leveällä, kuin olemme vuosikymmeniä luulleet. Esimerkiksi monikulttuurisuusideologian korostaminen voi Isohookana-Asunmaan mukaan loukata suomalaisten ja keskustalaisten arvoja ja perinteitä, jotka ovat olleet hyvin kansallis- ja suomalaisuusmielisiä.
Ajatus on kuitenkin keskustan tulevaisuuden ja ennen kaikkea nuorisokannatuksen näkökulmasta mielenkiintoinen ja haastava. Tämän päivän nuoret ovat arvoiltaan hyvin liberaaleja.
Nuoret suhtautuvat esimerkiksi maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin myönteisesti. Tämä näkyy nyt erityisesti vihreiden nuorisokannatuksena, joka kasvaa kasvamistaan eri ikä- ja koulutustasoryhmissä samaan aikaan, kun keskustan nuorisokannatus jatkaa laskuaan.
On kuitenkin hyvä muistaa, että samaan aikaan korkealla on myös nuorten keskuudessa perussuomalaisten kannatus. Tätä osuutta nostavat ennen kaikkea nuoret miehet.
Osa kannatuksestamme on valunut konservatiivisia arvoja ajaville perussuomalaisille. Olemmehan eliittiä vierastavaa ja kotimaisuutta ihannoivaa kansaa, kuten valtiotieteiden tohtori ja historiantutkija Isohookana-Asunmaa muistutti.
Etenkin nuorten miesten keskuudessa kansallistunne on hyvin vahva.
Uunituore selvityksemme nuorille suunnatusta kuntavaalien äänestäjäkyselystä vahvisti näkemystämme siitä, että keskustaa ja perussuomalaisia äänestävillä nuorilla on samanlainen profiili. Molemmat ovat matalahkon koulutustason omaavia, alle 10 000 asukkaan paikkakunnilla asuvia nuoria.
Keskustaan tosin kertoi tuntevansa ainakin jonkun verran vetoa myös nuoret naiset miesten sijaan. Positiivista meille oli se, että jopa 12 prosenttia yli 100 000 asukkaan kunnissa asuvista nuorista voisi äänestää Keskustaa.
Toivoa siis on Keskustan nuorisokannatuksen kääntämiseksi nousuun. Keskustalla on siivu otettavissa sekä vihreiden että perussuomalaisten kannatusluvuista.
Se, miten nuorisokannatus käännetään nousuun, onkin vaikeampi tehtävä.
Nuoret kannattavat puolueita, joilla on esittää selkeitä ratkaisuja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Näitä ovat nuoria huolestuttava ilmastonmuutos, sosiaaliset ongelmat ja niiden ratkaisu, yhteiskunnan eriytyminen ja epätasa-arvoisuus.
Nuoret äänestävät puolueita, joita he pitävät rehellisinä. Liityin itse aikoinani – vuosi taisi olla 1989 – keskustaan, koska se vastasi arvojani ja maailmankuvaani. Tuolloin puhuttiin risusavotasta ja ydinvoiman vastustamisesta.
Keskustan energiapolitiikka oli 16-vuotiaan silmin rehellistä ja selvää. Siitä viehätyin silloin.
Nyt Keskusta lähinnä kipuilee nuorten silmissä turvepoterossaan.
Perustelumme energia- ja ilmastopolitiikasta eivät ole nuorten silmissä rehellisiä. Turkistarhaus ei näyttäydy nuorille elinkeinona vaan eliittien tarpeisiin tuotettavana eläinrääkkäyksenä.
Kauramaito ja kasvissyönti ovat monelle tuottajain surma. Pride-kulkue ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet taas olisivat keskustan surma. Näillä asioilla on vaikutusta keskustan nuorisokannatukseen, mutta myös keskustan elinvoimaan.
Puolueen on uudistuttava. Keskustanuorilla on nyt pallo käsissään toimenpideohjelman laatimisessa.
Entisiä keskustanuoria on hyvä kuulla ja heidän sanansa punnita, mutta fokuksen on oltava vuodessa 2030, ei menneisyydessä. Maailma muuttuu. Ja politiikkaa tehdään tuleville sukupolville.