Yritystukia haukutaan ajattelemattomasti ja sumutetaan siten kansalaisia

Yritystuista ja niiden haitallisuudesta on tehty julkisuudessa populistinen hokema tavalla, mikä antaa kansalaisille väärän kuvan.

Tähän antoi taas syyn yritystukien perkaamista pohtinut parlamentaarinen työryhmä. Se totesi, että se ei saa aikaan yksimielisiä esityksiä.

Työryhmässä oli kaikkien puolueiden edustus. Sitä johti eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen. Sen pöydällä oli miljardien tukipotti, siitä ei saatu nirhatuksi yhtään.

Tulos osoittaa työn vaikeutta. Jokaiselle yritystuelle löytyy vahvoja perusteluja ja vahvoja kannattajia, ja tukien verkko on niin laaja, että siihen eksyy kokeneempikin suunnistaja.

Mutta onpahan tätäkin nyt koetettu.

Työryhmän työn arvioinnissa saisikin noudatella kohtuutta. Järjestelmä on kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Jokainen päätös on aikanaan tehty hyvin perustein, ja jokainen puolue on vuorollaan ollut näitä päätöksiä hyväksymässä.

Ja yhtä lailla on muistettava, että jokaisella puolueella olisi ollut mahdollisuus tarttua huonoina pitämiinsä yritystukiin hallituspäivinään. Mutta vähänpä on tapahtunut.

Totta on, että kokonaisuus on nyt sekava ja hajanainen. Jotkut perustelut ovat jo vanhentuneet. Mutta populistiset irtiotot eivät ole nyt hyviä lääkkeitä. Urakka on liian suuri kerralla kitkettäväksi.

Mediakin kuittaa merkittäviä yritysrahoja, vaikka toisaalla toimittajat haukkuvat niitä. Oikea käsi ei siis tiedä, mitä vasen tekee – ja päinvastoin.

Mediassa on pilkattu työryhmää kovin sanoin: ”Surkea lopputulos, mahalasku, nappikaupan mittaluokkaa, masentava osoitus…”

Tämä on tarpeetonta ilakointia. Samalla kansalaisia johdetaan harhaan.

Eivät yritystuet ole mikään ylimääräinen palkkio, jonka yritykset panevat paksuun lompakkoonsa. Ei, yritystukien avulla luodaan työtä. Niiden avulla suomalaiset saavat toimeentuloa. Ne auttavat vientiä vetämään.

Kysymys on siitä, kohdentuvatko tuet oikein, lisäävätkö ne todella yhteistä hyvinvointia ja myös siitä, ovatko jotkut tuet jo vanhentuneita ja turhia.

Median ei kannattaisi ilakoida senkään takia, että moni mediayritys saa merkittävää yritystukea.

Yli kuukauden pituisten lehtitilausten arvonlisäverokanta on vain 10 prosenttia, vaikka yleinen verokanta on 24 %. Digitilausten alv on 24 prosenttia, mutta yritykset ovat vaatineet sen alentamista kiivaasti.

Itselle haluttaisiin siis lisää yritystukea. Mutta tämä unohtuu, kun toimittajan kynä lentää, ja kovat sanat sinkoilevat.

Esimerkki mediayritysten tuesta on kuvaava. Ei ole sellaisia yritystukirahoja, joiden yksioikoinen poistaminen ei vaikuttaisi kielteisesti joidenkin yritysten toimintaan ja siten kansalaisten elämään.

Moni haluaa syödä kotimaista ruokaa. Moni haluaa, että Suomessa rakennetaan laivoja. Moni haluaa halvempia lääkkeitä. Moni haluaa, että tuulivoiman rakentamista tuetaan. Ja moni haluaa sitäkin, että Suomessa säilyy korkealuokkainen lehdistö.

Siksi on yritystukia.

Vaikka EU säätelee yritystukia, monessa maassa säädöksiin suhtaudutaan väljemmin kuin Suomessa. Tämä on nähty laivatilauksista kilpailtaessa, ja tämä on täyttä totta vaikkapa maatalouspolitiikassa.

Suomi on ollut pidättyväinen tukipolitiikassaan, mikä on hyvä. Silti Pekkarisen työryhmän johtopäätöksille sopii toivoa menestystä seuraavan hallitusohjelman myötä. Kaikkien yhteinen toive on tämä:

Vähemmällä rahalla on saatava paremmin tulevaisuuden tavoitteita edistävää yritystukipolitiikkaa.