Virolaispoliitikon solvauksen voisi sivuuttaa olankohautuksella, jos sillä ei olisi yhteyksiä Suomeen, ja jos se ei olisi tympeä merkki nykymenosta
Kumpusikohan Viron sisäministerin Mart Helmen äskeinen möläytys Suomen pääministeristä silkasta kateudesta? Ehkä, mutta on siinä muutakin takana.
Helmehän sanoi radiolähetyksessä, kuinka ”myyjätytöstä” tuli pääministeri. Ministeri lainasi ensin Leniniä, jonka hän kertoi sanoneen ”jotakin sen suuntaista, että jokaisesta keittiöpiiasta voi tulla ministeri”.
Sitten hän pamautti:
”Nyt näemme, kuinka yhdestä myyjätytöstä on tullut pääministeri, ja kuinka joistain muistakin katuaktivisteista ja kouluttamattomista ihmisistä on tullut hallituksen jäseniä.”
Kateus on helpoin selitys.
Sanna Marin on nuori, nainen ja – kaunis. Helme puolestaan vanha, mies ja – no, jokainen voi itse päätellä.
Mutta taustalla on muutakin. Se on tympeä esimerkki poliittisen keskustelun muutoksesta. Kohtuullisista käytöstavoista on siirrytty alatyyliin, vääristelyihin ja henkilökohtaisiin loukkauksiin.
Tämä meno kukkii erityisesti sosiaalisessa mediassa. Monet kansalaiset ovat huomanneet, että ”hei, täällähän voi kirjoittaa ja puhua mitä tahansa” – ja sitten annetaankin palaa.
Totuuteen pyrkiminen on silloin ensimmäinen uhri.
Vapaus sanoa toisesta mitä sylki suuhun tuo, on kuitenkin vain vapautta lainausmerkeissä.
Mutta eivät parlamentaarikot ja valtioiden johtajatkaan aina edes yritä vaikuttaa sivistyneiltä. Parlamenteissa vallitsevat käyttäytymissäännöt, mutta onhan aina mediaa, missä voi päästellä mielensä mukaan.
Peliä johtaa USA:n presidentti Donald Trump. Hän on saanut kielenkäytölleen ja tavoilleen paljon seuraajia eri puolilta maapalloa. Voi sanoa, että Trump yllyttää, ja yllytyshullut matkivat.
Vapaus sanoa toisesta mitä sylki suuhun tuo, on kuitenkin vain vapautta lainausmerkeissä.
Se peittää alleen tavallisen yhteisten asioiden hoidon. Kun siitä, miten sanoo, tulee tärkeämpää kuin mitä sanoo, asiat jäävät sivuseikoiksi.
Helmeen tölväisyllä on muukin yhteys Suomeen kuin vain se, että se kohdistui Suomen pääministeriin. Helmeen puolue Ekre on Suomen perussuomalaisten ”sisarpuolue”, kuten esimerkiksi Suomen Uutiset nimittää.
Mutta jos Helmeen puheet olivat jonkinlaista tulitukea Suomen perussuomalaisille, hän taisi sentään ampua yli.
Vakavin paikka on kuitenkin tämä: mitä enemmän politiikassa annetaan ja joudutaan ottamaan vastaan henkilökohtaisia solvauksia, sitä nopeammin se karkottaa ne, jotka haluavat ennen muuta vaikuttaa positiivisella työnteolla kansalaisten tulevaisuuteen.
Siksi solvausten kilparadalla ei kannattaisi jatkaa.