USA:n tapahtumat ovat varoittava esimerkki populistisen politiikan seurauksista
Presidentin Donald Trumpin epätoivoinen yritys estää demokraattinen vallanvaihto on synnyttänyt USA:ssa valtavan kaaoksen. Sen loppuhuipennus nähtiin keskiviikkona, kun Trumpin yllyttämät mielenosoittajat valtasivat väkivaltaisesti kongressin.
Mielenosoittajien tavoitteena oli estää Joe Bidenin nimittäminen uudeksi presidentiksi. Toisin kävi. Mellakoiden seurauksena moni republikaanisen puolueen edustaja menetti lopullisesti luottamuksensa Trumpiin ja hyväksyi ilman vastalauseita Bidenin vaalivoiton.
USA:n vallan ytimeen kohdistunut isku on herättänyt oikeutetusti suurta huolta niin maan sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Maa, joka on puolustanut ja vienyt demokratiaa ympäri maailmaa, ajautui nyt itse tapahtumien keskipisteeksi.
Tapahtumaketju oli kaikin puolin hämmentävä. Kuka olisi uskonut, että USA:ssa yritetään syrjäyttää demokraattisesti vaaleilla valittu presidentti istuvan presidentin kannustamana. Ja kuka olisi uskonut, että Yhdysvaltain presidentin sosiaalisen median tilit joudutaan sulkemaan, koska ne sisältävät niin paljon valheellista tietoa.
Presidentti Donald Trumpin omiin faktoihin perustuva politiikka on jakanut USA:n vahvasti kahteen eri leiriin. Juopa kannattajajoukkojen välillä on vain syventynyt presidenttikauden aikana.
Viime päivien tapahtumat ovat olleet poikkeuksellisen kivuliaita republikaaniselle puolueelle. Sen riveistä presidentiksi valittu henkilö on ajanut maan sekasorron partaalle.
Lopputuloksesta puolue voi syyttää vain itseään. Republikaanipuolue on takertunut Trumpiin kuin hukkuva oljenkorteen. Se on katsonut koko vaalikauden ajan läpi sormien presidentin häikäilemätöntä toimintaa.
Lukuisista skandaaleista huolimatta puolue on seissyt Trumpin takana – vastentahtoisuus on näkynyt korkeintaan hiljaisuutena.
Syykin on ollut ilmeinen. Puolue-eliitti tietää varsin hyvin, että joukkojen pitäminen kasassa ei ole mahdollista, jos se ei tue istuvaa presidenttiä. Hyvän vaalimenetyksen toivossa republikaanit ovat sietäneet Trumpia ja hänen kannattajiaan.
Tästä puolue maksaa nyt ja lähitulevaisuudessa kovan hinnan. Jälkikäteen on helppo todeta, että Trumpin toimintaan olisi pitänyt puuttua jo paljon aikaisemmin.
USA:n tapahtumat ovat varoittavat esimerkki siitä, miten käy, jos puolueet ryhtyvät veljeilemään ääriryhmien kanssa. Myös Suomessa nämä vaaran merkit on otettava vakavasti.
Suomessa ei ole toistaiseksi jouduttu tilanteeseen, jossa joku puolue tai sen johtohenkilö olisi kiistänyt vaalituloksen tai edes kyseenalaistanut sitä. Monipuoluejärjestelmä on omalta osaltaan ehkäissyt tällaisen tilanteen syntymistä.
Täysin huoletta Suomessakaan ei voi olla. Populistiset äänenpainot, joissa korostuu vihamielisyys muita poliittisia toimijoita kohtaan, on lisääntynyt myös meillä. Poliitikkojen maalittamisesta ja vihamielisistä viesteistä on tullut entistä arkipäiväisempää ja hyväksyttävämpää.
Samalla kun poliittinen ilmapiiri on muuttunut raadollisemmaksi, kyky ja halu tehdä poliittisia kompromisseja on vähentynyt. Pelkona tuntuu olevan se, että oma tai oman puolueen ääni ei kuulu, jos ei huuda entistä kovempaa ja puhu entistä kärjekkäämmin.
Nykyinen mediamaailma ruokkii tällaista kehitystä. Salaliittoteoriat ja omat totuudet leviävät omissa sosiaalisen median kuplissa häkellyttävän nopeasti.
USA:n tapahtumat ovat varoittavat esimerkki siitä, miten käy, jos puolueet ryhtyvät veljeilemään ääriryhmien kanssa. Myös Suomessa nämä vaaran merkit on otettava vakavasti.
Demokratia voi hyvin niin kauan kuin puolueet ja poliitikot kunnioittavat yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä. Tärkeintä on muistaa, että säännöt ovat kaikille samat niin voitettujen kuin hävittyjenkin vaalien jälkeen.