Löyhkä leviää taas – MTK:n mukaan se on hyvä merkki
Miksi sonnan pitää haista juuri keväällä, kun ihmiset haluavat nauttia ulkoilusta?
Hajulla ei ole tarkoitus kiusata ihmisiä, vaan lannan levityksen ajankohdalle on syynsä, maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK muistuttaa.
Kun maa on sulanut ja kasvu käynnistymässä, lannan ravinteet saadaan parhaiten kasvien käyttöön pelloilla.
Lanta sisältää luonnostaan kasveille välttämättömiä ravinteita, kuten typpeä, fosforia ja kaliumia.
– Lannan levitys ei ole sattumanvaraista eikä siihen ryhdytä hajun vuoksi. Sen taustalla on kasvien ravinnetarve ja maaperän kasvukunnon ylläpito, MTK:n asiantuntija Heikki Aro sanoo tiedotteessa.
Lannan haju ei ole miellyttävä. Löyhkä viipyy kuitenkin ilmassa vain hetken, MTK lohduttaa. Sitä vastoin vaikutukset ulottuvat pitkälle kasvukauteen ja koko ruoantuotantoon.
Peltojen lannoitus onkin yksi kevään olennaisimmista – ja myös positiivisimmista – maatalouden merkeistä, MTK näkee.
Suomessa lantaa syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia. MTK:n mukaan sen sisältämä fosfori riittäisi kattamaan valtaosan viljelykasvien tarpeesta, jos ravinteet pystytään hyödyntämään tehokkaasti. Tämä vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista ja fossiilisista raaka-aineista.
Aro muistuttaa, että kyse on myös huoltovarmuudesta.
– Kun ravinteet kiertävät kotimaassa eläintuotannosta pelloille ja takaisin ruokaketjuun, olemme vähemmän riippuvaisia ulkopuolisista panoksista. Se on merkittävä etu nykyisessä maailmantilanteessa.
Lannan levitystä säädellään Suomessa tarkasti. Määrät määritellään kasvin ravinnetarpeen mukaan, levitysaika on rajattu kasvukauteen ja tekniikkaa koskevat omat vaatimuksensa.
Talvella tai routaiseen maahan lantaa ei saa levittää lainkaan, eikä ravinteita saa käyttää yli sallitun.
Lannan levitys pelloille on sallittua 1. huhtikuuta–31. lokakuuta.