Se kannattaa nyt selvittää, ettei valtuustoehdokkaasi ole Aku Ankka -mallia
Muuan Tuomas Suihkonen kirjoitti Twitterissä maanantaina näin:
”Olen kohta katsonut neljä vuotta Vantaan eräässä lautakunnassa vieressä istuvan persun pelaavan Candy Crushia ja selaavan Facebookia. En ole viitsinyt vinkata esim. esityslistan seuraamisesta intensiivisen mobiilipelityksen keskellä. Mutta ehkä näin se Suomi saadaan vihdoin takaisin!”
Takavuosina Kemin kaupunginhallituksen talousarviota käsitellyt kokous keskeytettiin, kun yksi kaupunginhallituksen jäsenistä ryhtyi lukemaan mielenosoituksellisesti Aku Ankkaa.
Tapauksesta päästiin muistuttamaan, kun koko perussuomalainen valtuustoryhmä tuntui äskettäin kadonneen Kemin valtuustosta, taannoinen Aku Ankan lukija mukanaan. Kuukausiin ei kumpikaan valtuutettu osallistunut, eivät myöskään varavaltuutetut.
Euroopan parlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen on puolestaan kertonut lähtevänsä kuntavaaliehdokkaaksi Viitasaarella, mutta ilmoittaa heti, että ei aio osallistua kaupunginvaltuuston työskentelyyn mitenkään.
Ei siis mitenkään.
”Kukin taaplaa tyylillään”, kuuluu sananlasku. ja puolueiden sekä ehdokkaiden tyylilajia on hyvä nyt äänestäjienkin ajatella.
ESIMERKKIEN viesti on vakava.
Ehdokkaalla ja hänen asenteellaan on väliä. Luottamushenkilön tehtävä voi olla työläs, mutta sen nimikin kertoo, että on toimittava sen luottamuksen arvoisesti, jota kuntalaiset ovat osoittaneet.
Kuntalaiset maksavat luottamushenkilön työstä kokouspalkkionkin, omista varoistaan. Senkin takia tehtävä on otettava vakavasti.
Jokainen kunnallispolitiikkaan lupautunut on aikanaan ollut uusi ja kokematon. Mutta kun haluaa yrittää ja perehtyä, oppii. Asiat eivät ole rakettitiedettä. Pelaamalla tai Aku Ankkaa lukemalla ne eivät kuitenkaan hoidu.
Esimerkit ovat vain yhden puolueen riveistä. Välinpitämättömyyttä ja vastuuttomuutta on varmasti myös muissa kuin perussuomalaisten luottamusväessä. Mutta Halla-ahon väki paistattelee ylivoimaisesti eniten uutisissa ja kommenteissa.
”Kukin taaplaa tyylillään”, kuuluukin sananlasku.
Puolueiden ja ehdokkaiden tyylilajia on hyvä nyt äänestäjienkin ajatella.
KAIKKIEN kunnallisvaalien alla käydään aina keskustelua siitä, onko sopivaa, että kansanedustajat ja ministeritkin asettuvat ehdokkaiksi kotikuntansa valtuustoon.
Joidenkin mielestä tarvitaan paikallispoliitikkoja ja maakuntapoliitikkoja ja sitten erikseen valtakunnan poliitikkoja. Valta ei saa keskittyä liikaa, eikä kenenkään aika riitä joka paikkaan, perustellaan.
On tässä perääkin. Valtuustot kokoontuvat yleensä kuitenkin maanantaisin, jolloin eduskunnasta on vapaata. Kansanedustajat ja ministeritkin ehtivät osallistua.
Tärkein perustelu silti on, että osallistuminen kotikunnan luottamustehtäviin pitää lainsäätäjän parhaiten perillä siitä, mitä ihmisten arkipäivän asioiden hoitoon kuuluu.
Tapaus Teuvo Hakkarainen on toisenlainen.
Hakkaraista on kylläkin kiittäminen rehellisyydestä, kun hän ilmoittaa lähtevänsä ehdokkaaksi vain keräämään perussuomalaisille ääniä, ja siis ilman aikomustakaan osallistua valtuuston työhön. Mutta kansanvallan pilkkaa tällainen ilmoitus on.
Kuntavaalien tarkoitus on saada kotikuntaan asioiden hoitajat taas neljäksi vuodeksi. Pelkät ääniharavat, Aku Ankka -miehet ja Candy Crushin pelaajat ovat ylimielisiä kansanvallan väärinkäyttäjiä.
Heistä ei ole hyötyä kenellekään. Mutta kukin taaplaa tyylillään.