Rinteen hallitus kasvattaa reippaasti avustajakuntaa

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Antti Rinteen (sd.) hallituksen ministerit saavat selvästi vahvemmat poliittiset esikunnat kuin Juha Sipilän hallituksessa.

Pääministerille tulee yhteensä seitsemän erityisavustajaa.

Neljälle muulle hallituspuolueen puheenjohtajalle on tulossa viiden hengen avustajakunta kullekin.

Muut ministerit saavat kolme erityisavustajaa. Valtioneuvoston kanslian palkkalistoille tulee näin yhteensä 69 erityisavustajaa.

Rinteen hallitus ottaa myös poliittiset valtiosihteerit paljon laajemmin käyttöön kuin edeltäjänsä.

Sipilän hallituksessa oli neljä poliittista valtiosihteeriä, nyt heitä on tulossa yhteensä viisitoista.

Esikuntien kasvattaminen herättää varmasti julkista keskustelua.

Aihe on mitä otollisin kritiikille. Ovathan avustajamenot kaksinkertaistumassa edelliseen kauteen verrattuna.

Antti Rinteen hallitukseen tuli yhdeksäntoista ministeriä. Esikuntien kasvattamisessa se menee toiseen ääripäähän Sipilän hallitukseen verrattuna.

Muutama asia kannattaa kuitenkin pitää mielessä.

Juha Sipilä halusi pääministeriksi tullessaan muodostaa hallituksesta mahdollisimman tehokkaan joukkueen. Hallituksessa oli alkuun vain 14 ministeriä.

Ministereiden ja valtiosihteerien määrän leikkauksella haluttiin osoittaa myös esimerkkiä valtiontalouden säästötalkoissa.

Antti Rinteen hallitukseen tuli yhdeksäntoista ministeriä. Esikuntien kasvattamisessa se menee toiseen ääripäähän Sipilän hallitukseen verrattuna.

Esikuntien vahvistamista voi yrittää perustella matematiikalla.

Sipilän hallituksessa oli vain kolme puoluetta.

Sen ansiosta siinä oli vain kolme erilaista kahden puolueen suhdetta: keskusta-kokoomus, keskusta-perussuomalaiset (sittemmin siniset) ja kokoomus-perussuomalaiset.

Rinteen hallituksessa on viisi puoluetta. Se tuottaa jo kymmenen erilaista kahden puolueen välistä suhdetta.

Esimerkiksi sopii pääministeripuolue SDP, jonka suhdekartta näyttää tältä: SDP-keskusta, SDP-vihreät, SDP-vasemmistoliitto ja SDP-RKP.

Jo hallitusneuvotteluissa saatiin esimakua siitä, millaisia jännitteitä viiden puolueen välille voi syntyä.

Rinteen hallitus joutuukin käyttämään paljon enemmän aikaa keskinäisiin neuvotteluihin ja koordinointiin.

Suuret esikunnat voivat parhaimmillaan nopeuttaa päätöksentekoa.

Rinne otti joka tapauksessa tietoisen riskin ajamalla läpi näin voimakkaan esikuntien laajennuksen.

Kritiikkiä voi vielä lisätä ministereiden reilu palkankorotus.

Tämä johtuu siitä, että Rinteen hallitus lopetti ministereiden palkkojen leikkauksen, jonka Sipilän hallitus toteutti säästötalkoiden nimissä.