Ano Turtiaisen maailmankuva voi houkuttaa, mutta itsekkyys ja tietämättömyys eivät auta yhteisten asioiden hoidossa
Kansainvälinen tutkimus kertoo, että suomalaisten luottamus valtiojohtoon ja terveydenhuoltoon on ollut koronapandemian aikana parempi kuin missään muussa vertailussa mukana olleessa maassa.
Tutkimuksesta kerrottiin torstaina. Tutkimus tehtiin 11 maassa. Mukana olivat Suomen lisäksi Iso-Britannia, Belgia, Hollanti, Bulgaria, Tshekki, Intia, Latvia, Puola, Romania ja Ruotsi.
”Ehkä tämä (luottamus) on Suomen menestyksekkään koronavirusstrategian syy”, tutkijat toteavat vertaillessaan Suomen suorastaan ylivoimaisen pieniä tartunta- ja kuolleisuuslukuja muiden maiden numeroihin.
Muitakin syitä varmasti on. Mutta Suomessa tiedetään, että laaja sitoutuminen ohjeisiin ja rajoituksiin on ollut tärkeintä. Valtiojohdon ja terveysviranomaisten näkemyksiin on luotettu.
Onhan meillä toisenlaisiakin suhtautumistapoja, mutta niitä ei kannata ihailla.
Esimerkiksi kansanedustaja Ano Turtiaisen (erotettu perussuomalaisista) itsenäisyys ja omapäisyys saattavat tuntua suoraselkäiseltä ja jopa suomalaiselta käytökseltä.
Mutta yhteisten asioiden hoitoa ajatellen Turtiainen on itsekäs, eikä hän ymmärrä, että ei ymmärrä.
Kaikenlaista mieltä saa demokratiassa tosin olla. Turtiaisen konsteista ei kuitenkaan ole yhteisen elämän pohjaksi. ”Minä teen mitä haluan” on huono ohje silloin, kun asiat koskevat myös muita ihmisiä. Ja yleensä ne aina koskevat.
Saamme kiittää onneamme, että meillä on kansainvälisen mittapuun mukaan hyvä päätöksentekojärjestelmä ja hyvä hallinto. Sen todistaa nytkin julkaistu tutkimus.
Suomalaisten koulutustaso on korkea, korruptiota ei juuri ole, ja media on vapaa ja valpas. Siksi lainsäädäntömme ja hallintomme ovat niin tasokkaita, että kansalaisten suuri enemmistö luottaa niihin.
Jos koronantorjunta olisi maaottelulaji, voittajasta ei olisi epäselvyyttä. Kiitos luottamuksen, jota suomalaiset ovat tunteneet hallintonsa ohjeita kohtaan.
Suomen onnistumisesta kertovat edelleen naapurimaiden koronatilanteet. Varsinkin Ruotsia on Suomessa seurattu ihmetyksen vallassa.
Ruotsi on rakas kilpakumppanimme yleisurheilussa ja jääkiekossa. Niissä voitot menevät miten sattuu. Mutta jos koronantorjunta olisi maaottelulaji, voittajasta ei olisi epäselvyyttä. Pieni Suomi (5,5 miljoonaa asukasta) voittaisi Ruotsin (10,3 miljoonaa asukasta) murskalukemin.
Kiitos luottamuksen, jota suomalaiset ovat tunteneet hallintonsa ohjeita kohtaan.
Esimerkiksi torstaina Suomessa kerrottiin löytyneen neljä uutta kuolemantapausta ja 426 uutta tartuntaa. Ruotsin terveysviranomaiset ilmoittivat samana päivänä, että naapurimaassa oli uusia kuolemantapauksia 17 ja uusia tartuntoja 7 822.
Pandemian alusta lukien Ruotsissa on nyt kuollut covid-19 -tautiin 13 600 ihmistä, Suomessa 866. Tartuntoja on Ruotsissa kirjattu vuoden ajalta 850 000, Suomessa 80 800.
Sairaalahoidossa oli Ruotsissa torstain ilmoituksen mukaan 2052 koronapotilasta, joista tehohoidossa 359. Suomessa oli 235 tartunnan saanutta oli sairaalassa. Teholla heistä oli 42.
Ruotsin päälehti Dagens Nyheter kirjoittikin pari päivää sitten melkein epätoivoisesti:
”Tartuntaluvut jatkavat kasvuaan kahdeksatta viikkoa peräjälkeen ja huolimatta jatkuvista vetoomuksista noudattaa rajoituksia.”
On siis kannattanut luottaa Suomen valtiojohtoon ja terveydenhuoltoon.