Marttojen uusi keulakuva ei osaa neuloa villasukkaa, mutta hänellä on asiaa järjestöiltä leikkaamisesta
Roosa Grönberg, 26, liittyi parikymppisenä opiskelijana Lappeenrannan Marttoihin, koska hän halusi oppia neulomaan villasukkaan kantapään. Marttojen ylisukupolvinen yhteisöllisyys kiehtoi toki myös.
Nyt kuusi vuotta myöhemmin Riihimäellä asuva kauppatieteiden kandidaatti on juuri valittu Marttaliiton puheenjohtajaksi, mutta yksi taito uupuu yhä.
– En osaa vieläkään neuloa sitä kantapäätä, mutta olen luvannut opetella, Grönberg naurahtaa.
Hänen edeltäjänsä Marttaliitossa on europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.), joka luotsasi järjestöä täydet kahdeksan vuotta.
Roosa Grönberg on tuttu kasvo myös keskustassa. Hän on vaikuttanut nuorkeskustassa ja ollut keskustan ehdokkaana useammissakin vaaleissa. Päivätyökseen hän avustaa keskustan kansanedustajaa Jouni Ovaskaa eduskunnassa.
Grönberg näkee marttailussa ja keskustassa paljon samaa.
– Ajattelen, että molemmissa tärkeää on hyvä arki ja se, että perusasiat elämässä olisivat kunnossa, hän sanoo.
Martat mielletään varttuneempien naisten järjestöksi, ja sitä se toki onkin. Grönberg toivoo, että nuoret lähtisivät rohkeammin mukaan marttailuun. Mahdollisuuksia hän näkee reilusti jo sosiaalista mediaa seuraamalla.
– Somehan on täynnä reseptejä, leivontaa, siivousvinkkejä ja muita niksejä. Arjen teemat kyllä siis kiinnostavat nuoria, ja tässä on valtava potentiaali myös meille Martoille.
Grönbergin mukaan marttailun ei kuitenkaan tarvitse olla suorittamista. Hyvä arki voi koostua pienistä asioista, kuten yhteisestä ruokahetkestä kerran viikossa.
– Sen ei tarvitse olla hieno sunnuntai-illallinen, vaan arjen hetki arkiruuan ympärillä. Yhdessä syöminen lisää tutkitusti hyvinvointia, hän huomauttaa.
Missä marttataidossa Grönberg on itse hyvä?
– Väitän, että keitän todella hyvää kaurapuuroa, hän kehaisee.
Grönberg haluaa myös elvyttää kyläilykulttuuria, joka on Suomessa ollut hiipumaan päin. Ihmisiä ei enää kutsuta kahville kiireisiin tai sotkuiseen kotiin vedoten.
– Olen saanut kiitosta siitä, että olen kutsunut ihmisiä kotiimme kahville ja keskustelemaan, puolisonsa kanssa vastikään omakotitaloon muuttanut Grönberg sanoo.
– Kahvittelu on sellainen kulttuurillinen asia, jonka toivoisin säilyvän.
Marttailu on pitkälti 35 000 jäsenen vapaaehtoistyötä, mutta järjestö on myös merkittävä yhteiskunnallinen toimija. Ammattilaiset kohtaavat ja tukevat esimerkiksi ikääntyviä, erityistä tukea tarvitsevia pikkulapsiperheitä, talousvaikeuksissa painivia ja kotiutuvia vankeja.
Martoille on yli sadan vuoden aikana kertynyt omaa sijoitusvarallisuutta muun muassa lahjoitusten kautta. Tätä varallisuutta käytetään kotitalousneuvonnan ja järjestön muun toiminnan rahoittamiseen.
Martat saa myös opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Opetushallitukselta kohdennettua rahoitusta kotitalousneuvontaa ja opintotoimintaa varten sekä sosiaali- ja terveysministeriön STEA-rahoitusta erityisryhmille suunnattuun toimintaan.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen järjestöleikkaukset ovat osuneet myös Marttaliittoon. Huhtikuun kehysriihessä päätettyjen tuoreimpien leikkausten kohdentumisesta ei ole kuitenkaan vielä tarkempaa tietoa.
Grönberg on järjestöjen tilanteesta huolissaan.
– Yhteiskunnan tehtäviä on valunut järjestöille. Niillä on tärkeä rooli yhteiskunnassa julkisen ja yksityisen sektorin rinnalla, hän sanoo.
– Orpon hallitus ei kuitenkaan arvosta järjestöjen työtä juuri ollenkaan eikä tunnista niiden roolia yhteiskunnassa.
Martat perustettiin vuonna 1899 Lucina Hagmanin aloitteesta. Naisyhdistys otti tehtäväkseen kotien aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin parantamisen. Havaittiin, että paras tapa auttaa perheitä on kodissa tarvittavien tietojen ja taitojen opettaminen. Järjestöstä tuli kotitalousneuvontajärjestö.
Kotitaloustyöt eivät kuitenkaan ole enää vain naisten hommia, ja myös alueellisten Marttapiirien johdosta löytyy nykyisin pari miestä.
– Marttoihin ovat aivan kaikki tervetulleita. On minultakin kysytty, voivatko miehet tulla mukaan. Totta kai!
Grönbergin mielestä Martoilla on arvokas historia, sillä se on aina halunnut turvata perheiden hyvinvointia.
– Olen tosi kiitollinen mahdollisuudesta lähteä viemään tätä järjestöä ja rakasta martta-aatetta seuraaville sukupolville.