"Ikäihmiset ovat ansainneet turvaa, eivät leikkauksia"– keskusta nosti pöytään vanhustenhoidon kohtuuttomuudet
Eduskunnan kyselytunnilla väiteltiin jälleen ikäihmisten hoivasta, hyvinvointialueiden säästöpaineista ja historiallisen suurista korotuksista asiakasmaksuihin.
Keskustan kansanedustajat haastoivat hallitusta siitä, mihin suuntaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ollaan viemässä. Anne Kalmari muistutti hallitusta siitä sukupolvesta, joka on maan rakentanut.
Keskustaedustaja toi esiin henkilökohtaisen ja kipeän esimerkin siitä, kuinka palveluverkoston harveneminen vaikuttaa yksittäisten ihmisten elämään.
– Kummitätini toive toteutui. Hän nukkui pois ennen kuin hänen tarvitsi muuttaa sadan kilometrin päähän toiseen hoivakotiin kauas läheisistään ja ystävistään, Kalmari totesi.
Kalmari painotti, että yhä useampi ikääntynyt joutuu asumaan kotonaan ilman riittävää ulkopuolista apua, mikä sälyttää kohtuuttoman taakan omaisille. Hänen mukaansa monet asukkaat ja omaiset odottavat siirtoja ”itku silmässä”.
Keskustaedustaja kysyi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanilta (ps.) , eivätkö nykyisen Suomen rakentaneet ikäihmiset ole ansainneet turvaa, eivätkä leikkauksia.
Rydman myönsi tilanteen vakavuuden ja antoi tunnustusta vanhemmille sukupolville.
– Kyllä se juuri näin on, että ne sukupolvet, jotka tätä maata ovat rakentaneet ja jotka ovat sittemmin saavuttaneet korkean iän ja nyt kärsivät iän tuomista vaivoista, ovat ansainneet parhaan mahdollisen hoidon, joka vain on annettavissa, Rydman vastasi.
Ministeri muistutti kuitenkin, että mielikuvat palveluiden tilasta eivät aina vastaa todellisuutta, ja näki, että poliittinen keskustelu saattaa ruokkia pelkoja tarpeettomasti.
– Itse asiassa siihen koettuun hoivaan selvä enemmistö vanhuksistakin on tyytyväisiä, Rydman totesi. Hän lisäsi hallituksen pyrkivän tuomaan palvelut entistä enemmän kotiin varsinaisen palveluasumisen asemesta.
Keskustan Hanna-Leena Mattila huomautti, että päättäjät puhuvat aika usein hyvästä hoidosta määrittelemättä, mitä se oikein on.
– Jos sille ei ole selviä kriteereitä, niin se jää usein sattumanvaraiseksi, liian riippuvaiseksi yksittäisistä hoitajista tai hoitoyksiköstä ja resursseista.
Mattila kysyi Rydmanilta, mikä tämän käsitys hyvästä hoidosta on, ja pitäisikö Suomeen laatia kansalliset kriteerit hyvästä hoidosta.
Rydman valitteli, että vanhustenhoivassa on paljon kielitaidoltaan puutteellista henkilökuntaa, mikä johtaa hoitovirheisiin, väärinymmärtämiseen ja erilaisiin sekasotkuihin.
– Olemme nyt päivittämässä ammattihenkilölainsäädäntöä ja valvontalakia, joissa molemmissa tullaan kiristämään hoivahenkilökunnan kielitaitovaatimuksia ja antamaan lupa- ja valvontavirastolle järeämpiä työkaluja tähän puuttumiseen, ja tämä tulee vaikuttamaan myönteisesti myöskin vanhuspalvelun laatuun, hän selvitti.
Keskustan Hilkka Kemppi laajensi keskustelua asiakasmaksujen korotuksiin, jotka iskevät kovasti myös lapsiperheisiin. Kemppi nosti esiin huolen siitä, että tulotaso alkaa määrittää perheellistymistä.
– Me olemme myös varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että kaikilla pitää olla varaa vauvoihin ja synnytyksiin. Ei pidä joutua pelkäämään synnyttämistä. Nythän tilastot jo todistavat, että hyvin vauvansa pärjäävät saavat lapsitoiveensa toteutettua ja he, joilla on pienempi tulotaso, eivät, Kemppi sanoi.
Keskustaedustaja esitti synkän arvion tulevasta kustannustasosta: erikoissairaanhoito maksaa jatkossa lähes 80 euroa per käynti.
– Jos päädyt sektioon, se maksaa lähes 260 euroa. — Siis synnytys saattaa maksaa jatkossa jopa tonnin tässä maassa. Tämä ei ole kohtuullista, Kemppi huomautti ja kysyi ministeriltä mahdollisuutta rajata edes hätäsektiot korotusten ulkopuolelle.
Rydman sanoi pitävänsä Kempin maalailemaa tonnin maksukuormaa epätodennäköisenä yhdelle henkilölle. Hän totesi, etteivät korotukset ole miellyttäviä, mutta ne ovat välttämättömiä taloustilanteen vuoksi.