Keskustan varapuheenjohtaja Kulmuni: Kestävällä metsänhoidolla Suomen hiilinielujen taso pysyy merkittävänä
Suomi pystyy ilmasto- ja energiapolitiikallaan saavuttamaan hiilineutraalin yhteiskunnan jo vuonna 2045, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni muistuttaa.
– Vaikka metsäteollisuuden volyymi Suomessa investointien myötä kasvaisi, pystymme kestävällä metsänhoidolla pitämään Suomen hiilinielujen tason kansainvälisesti merkittävänä, Kulmuni sanoo.
Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona muun muassa metsien ilmastovaikutuksia määrittelevästä LULUCF-asetuksesta. Parlamentin kannan mukaan jäsenmaiden tulisi tavoitella hiilineutraaliutta.
Suomen ja keskustan tavoitteena on koko ajan ollut, ettei EU:ssa aseteta sattumanvaraista laskentatapaa hiilinieluille vaan ymmärrettäisiin hiilinielujen merkitys pitkällä aikavälillä, Kulmuni toteaa.
– Helposti unohdetaan, että Suomen metsät kasvavat jatkuvasti enemmän kuin niitä käytetään ja ne sitovat hiiltä vuosittain noin 30 % Suomessa aiheutetuista päästöistä.
– Mikäli metsien käyttöastetta saataisiin nostettua lähemmäksi esimerkiksi Ruotsin tasoa, metsien kasvuvauhti ja hiilensidontavauhti toki hetkellisesti laskisivat, mutta alkaisivat jälleen noin 15 vuoden kuluttua kiihtyä huolimatta korkeammasta metsän käytöstä, Kulmuni sanoo.
Kovin moni muu maa ei pysty tällaista tavoitetta asettamaan.
Katri Kulmuni
Kulmunin mielestä nyt pitäisi keskittyä jo julkilausuttuihin, hiilineutraalisuuteen tähtääviin tavoitteisiin.
Näitä ovat tieliikenteen uusiutuvien polttoaineiden sekä sähkö- ja kaasuautojen määrän lisääminen, kivihiilen energiakäytöstä luopuminen ja pitkään hiiltä sitovaan puurakentamiseen panostaminen.
Suomi voi Kulmunin mukaan olla ilmasto- ja energiapolitiikan kansainvälinen mallimaa.
– Suomen pitää tavoitella jo vuoteen 2045 mennessä sitä, että Suomessa ei aiheutettaisi lainkaan päästöjä yli sen, mitä Suomen metsät eivät voi vuosittain sitoa.
– Tämä on mahdollista siksi, että Suomessa harjoitetaan pitkäjänteistä metsänhoitoa ja mietitään metsäpolitiikkaa vuosikymmenten aikajänteellä. Kovin moni muu maa ei pysty tällaista tavoitetta asettamaan, Kulmuni huomauttaa.